Professorin keskustelunavaus: Naisten pappeus hyväksyttävä kaikissa kirkkokunnissa

Koskinen_Seppo205Seppo Koskinen. Hän katsoo asiaa työoikeuden ja naisten oikeuksien näkökulmasta.

– Eri kirkkokuntien käytäntöjä ei tosin ole rohjettu ainakaan vielä nostaa tästä näkökulmasta esille. Voisi kuitenkin olla mahdollista lähteä siitä, että naisten tasavertaiset oikeudet muodostavat meillä Suomessa todellisen perus- ja ihmisoikeuden. Siksi Suomessa kotipaikkansa omaavien kirkkokuntien tulisi meillä toimiessaan kunnioittaa tätä länsimaisen yhteiskunnan perustavaa laatua olevaa ihmisen aseman tasavertaisen määräytymisen lähtökohtaa, Koskinen sanoo.

– Työlainsäädäntö, perustuslaki ja yleiset ihmisoikeudet eivät salli konkreettista eivätkä myöskään rakenteellista tiettyjen ihmisryhmien alistamista.

Koskinen pitää peruslinjastaan kiinni, vaikka hänelle tarjoaa vasta-argumentiksi sitä, että tiettyjen kirkkojen päätöksiä olla avaamatta pappisvirkaa naiselle suojaa uskonnonvapaus. Hän päinvastoin laajentaisi ajatuksensa myös kaikkiin Suomen työlainsäädännön mukaan toimiviin uskontokuntiin. Hän kertoo esimerkiksi nähneensä työoikeudellisen ratkaisun liittyen imaamiin.

Koskinen vetoaa kannassaan muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen viime vuodelta. Sen mukaan kirkon nuorisotyönohjaaja ei voi kieltäytyä virkatehtävästään osallistua naispapin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Päätöksen mukaan nuorisotyönohjaajan oli noudatettava kirkon asettamia velvollisuuksia, koska ne myös olivat ihmisoikeussopimuksen ja perusoikeuksien heijastamien arvojen kanssa sopusoinnussa.

– Pitäisikö kirkkojen toiminnan yleisestikin vastata kehittyneen länsimaisen yhteiskunnan perusarvoja, Koskinen kysyy.

Toisaalta – minkä KHO:n päätöskin mainitsee – tasa-arvolain säätämisen yhteydessä lähdettiin siitä, että uskonnon harjoituksen sisältöön kuuluu kysymys papin sukupuolesta, jos kirkon oppi sitä edellyttää. Koskinen tuleekin haastaneeksi kannallaan myös tämän tulkinnan.

Koskinen vastaa myös Kotimaa24:n esittämään kysymykseen, voisiko kirkon virkaan vihkiä papin, joka ei toimi yhteistyössä naispappien kanssa. Tämä ei ole Koskisen mukaan mahdollista, koska luterilainen kirkko on omaksunut työoikeudellisesti arvioiden sukupuolineutraalin pappiskäsityksen. Tämä sulkee Koskisen mielestä pois myös sen, että yhteistyöstä kieltäytyvä pappi voitaisiin vihkiä esimerkiksi kirkolliseen herätysliikkeeseen, joka ei hyväksy naispappeutta.

Koskisen linja on erittäin tiukka. Hänen mielestään kirkon sisällä ei pitäisi olla sen hyväksymän ”sukupuolineutraalin ja naisten ihmisoikeuksia kunnioittavan” pappiskäsityksen vuoksi ryhmittymiä, joissa naispappeutta ei hyväksytä.

Lue myös: Käänne Tampereen vihkimysjupakassa

Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintäkielto ei koske uskonnonharjoitusta

Edellinen artikkeliRT: Valtuustoaloite puuttui virkamiestyöhön
Seuraava artikkeliOulun tuomiorovasti oudoksuu luottamushenkilöiden aloitetta

Ei näytettäviä viestejä