Helsingin yliopiston uskonnonpedagogiikan professorin Antti Räsäsen mielestä sekä oman uskonnon opetuksessa että yhteisessä katsomusopetuksessa on etuja. Siksi hyvä uskonnonopetus sisältäisi hänen mielestään parhaat puolet molemmista.
Eilen alkoi nimien keruu kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on korvata oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus kaikille yhteisellä katsomusaineella.
Räsänen ei kannata yhteiseen katsomusopetukseen siirtymistä, mutta kertoo kannattavansa vuorovaikutuksen lisäämistä oman uskonnon opetusryhmien välillä.
– Oman uskonnon opetuksessa on hyvä, että lähdetään liikkeelle tutusta ja läheisimmästä, oppilaan omasta uskonnosta ja sitten laajennetaan muihin vakaumuksiin ja uskontoihin. Vähän niin kuin peruskoulussa on vanhastaan ollut kotiseutuperiaate, jonka mukaan edetään läheltä kauas ja tutusta vieraaseen. Ensin tutustutaan omaan kotiseutuun, sitten maakuntaan, kotimaahan ja muihin maihin.
Lisäksi Räsäsen mukaan pienissä, oman uskonnon opetusryhmissä voidaan käsitellä uskonnon vaikeitakin kysymyksiä helpommin kuin yhteisopetuksessa.
Toisaalta yhteisopetuksessa toteutuu konkreettisesti eri uskontojen kohtaaminen. Niinpä Räsäsen mielestä nykymallia tulisi kehittää niin, että se sisältäisi elementtejä molemmista. Dialogisessa uskonnonopetuksessa opiskeltaisiin sekä oman uskonnon ryhmissä että yhdessä.
– Uskontojen välistä vuorovaikutusta saisi olla nykyistä enemmän, mutta uskonnoista on vaikea keskustella muiden kanssa, jos ei tunne omaansa.
Räsänen huomauttaa, että kysymys uskonnonopetuksesta liittyy koko koulujärjestelmän arvopohjaan.
– Oman uskonnon opetus edellyttää, että koulu ei pyri olemaan ideologisesti täysin neutraali tai anonyymi. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa koulussa täytyy hyväksyä se, että koulu voi sopivassa määrin tukea oppilaan uskonnollisuutta.
– Silloin täytyy hyväksyä myös se, että koulujärjestelmä tukee monia uskontoja, ei vain kristinuskoa. Tämä olisi aitoa monikulttuurisuutta, jonka perään usein kuulutetaan. Koulussahan opetetaan monia eri uskontoja ja tulevaisuudessa tultaisiin varmasti opettamaan vielä nykyistä enemmän, Räsänen toteaa.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös: