Presidenttiehdokkaat Kallion kirkossa – Venäjä ja ilmastonmuutos huolettivat, syntyvyys nauratti Nii

Presidenttiehdokkaita tentattiin Kallion kirkossa sunnuntai-iltana. Tenttaajina olivat MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Jussi Kärki. Vaalikeskustelu lähetettiin suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla.

Ehdokkaita kuulemaan tuli kolmisensataa henkeä, Kallioon kirkkoon olisi mahtunut 900 kuulijaa.

Paneelikeskustelun aiheet koskivat pitkälti turvallisuutta ja sitä uhkaavia tekijöitä. Lopuksi päästiin myös ”pehmeämpiin aiheisiin”, joiksi juontajat arvoja nimittivät.

SDP:n ehdokas Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, sitoutumattoman kansanliikkeen Sauli Niinistö, RKP:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja kansanliikkeen Paavo Väyrynen keskustelivat rennosti ja huutelivat toisilleen välikommentteja.

Suhde Venäjään huolestutti

Suhde Venäjään huolestutti ehdokkaita, joskin hieman eri näkökulmista.

– Tilanne Suomessa mennyt siihen, että jos yrittää esittää objektiivisen näkemyksen Ukrainan tilanteesta, syytetään putinistiksi, Paavo Väyrynen puuskahti.

Nils Torvalds puolestaan totesi, että venäjällä on palattu Putinin miesten mukana voimakkaasti samanlaiseen aikaan kuin silloin, kun KGB määräsi sananvapaudesta.

Tuula Haatainen huomautti, että Venäjän talous ei ole kehittynyt, se on heikoissa kantimissa. Jalostus ja uusi teknologia eivät ole edenneet.

– Pitäisin tärkeänä kuvata myös sitä, että Venäjällä on myös muita muutosvoimia, Haatainen sanoi

Merja Kyllöstä huoletti katoamassa oleva Venäjän-tuntemus. Hän ei kuitenkaan pitänyt Venäjää Suomen turvallisuuden suurimpana uhkana.

– Kukaan ei muista, että Itämereen alueen suurin turvallisuusuhka on ympäristöllinen, Kyllönen totesi.

Sauli Niinistö oli kiinnittänyt huomiota siihen, että ulkopolitiikan kiinnostus ja harrastus eduskunnassa on yleisemminkin laskenut.

– EU:hun liittyminen vei nuoremmilta niin paljon huomiota, että se hoitui hyvin, hän arveli.

Ilmastomuutos vaatii toimia

Venäjän ohella toinen suuri uhka on ilmastonmuutos. Siihen ehdokkaat suhtautuivat vakavasti, paitsi Laura Huhtasaari, jonka mielestä ilmasto on aina muuttunut.

Ehdokkaat saivat mainita oman ilmastonmuutosta ehkäisevän ekotekonsa.

Torvalds kertoi hankkineensa uusiutuvalla biopolttoaineella käyvän auton. Haatainen on kasvissyöjä, samoin Haavisto, jonka koti myös toimii ekosähköllä. Niinistö on vaihtanut omakotitalonsa maalämmitykseen, kun taas Vanhanen polttaa klapeja kahdessa varaavassa uunissa. Kodin energiaratkaisut ovat myös Kyllösen ekoteko samoin kuin Väyrysen, jonka kodissa ja yrityksissä käytetään maalämpöä ja pellettejä. Huhtasaari kertoi asuvansa puutaloyhteisössä, jossa kierrätetään lasten vaatteita, minkä lisäksi heillä on vain yksi auto.

Huhtasaari pitää ilmastonmuutoksen kannalta pahimpana ongelmana väestöräjähdystä ja epäreiluja ilmastosopimuksia.

– Se joka sotkee, se siivoo, hän pamautti.

Haavisto huomautti, ettei ilmastosopimuksissa ole mitään väärää ja että väestöräjähdyksestä puhuttaessa lähdetään syyllistävälle kannalle.

– Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tässä aivan ytimessä, hän sanoi.

– Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat täysin järjettömät, puuskahti puolestaan Kyllönen ja muistutti, että kehitysmaat pyytävät tuomaan osaamista ravinto-, vesi- ja energiapuolella, mutta se sijaan sinne on annettu rahaa.

– Me paikataan rahalla huonoa omaatuntoa ja nyt ei edes sillä, Kyllönen moitti.

Vanhanen huomautti, että Suomessa eletään kroonista alijäämää. Oma talous on saatava ensin kuntoon ennen kuin autetaan muita.

Syntyvyys puhutti

Paneelin lopuksi siirryttiin pehmeämpiin aiheisiin kuten siihen, miten syntyvyyttä voitaisiin Suomessa lisätä.

– Sellainen ilmiö on nyt liikkeellä, että ensimmäiset äidit ja isät vanhenevat aika lailla, Sauli Niinistö aloitti ja purskahti itsekin nauruun.

Haatainen tarttui aiheeseen ja painotti, että nuorten parien on voitava luottaa tulevaisuuteen. Se vaati sitä, että on työ, asunto ja vanhempainvapaat sekä turvallinen varhaiskasvatus.

Haavisto puolestaan sanoi pitävänsä tärkeänä lapsiystävällistä Suomea, jossa lapset voivat olla mukana ravintolassa ja työelämässä ilman että siitä valitetaan.

Lopuksi vaihdettiin vielä muutama sana vihapuheesta. Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö Suomessakin Saksan mallin mukaan lähteä kitkemään vihapuhetta lailla.

– Ei missään nimessä. Sananvapauden rajoittamisesta ei ole koskaan seurannut mitään hyvää, Huhtasaari vastasi.

Kyllönen oli toista mieltä.

– Vihapuhe ei kuulu sananvapauteen. Meillä on europarlamentissa selvät säännöt siitä, että rajoitetaan ihmisvihaa.

Torvalds muistutti, että matkalla sisällissotaan kielenkäyttö tuli yhä lujemmaksi ja häikäilemättömäksi.

– Hirvittävän huonolla tiellä ollaan nyt. Sen verran järkeä pitää olla, että ymmärrämme, ettei tällaista vihapuhetta voi sallia.

Kuva: Freija Özcan

Oikaisu 22.1.2018 kello 12.25. Toisin kuin jutussa kirjoitettiin, Rkp:n presidenttiehdokkaan nimi on Nils Torvalds, ei Nils Torvaldsen.

Lue myös:

Presidentti Tarja Halonen Kirkkopäivillä Kalliossa: Kaikkea mikä tulee mieleen ei pidä sanoa ääneen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Kohujen jälkeen on anteeksipyyntöjen ja selvittelyjen aika
Seuraava artikkeliJunaonnettomuuden jälkeen paltamolaiselle Hannu Haveriselle kirkastui elämän lahjan arvo

Ei näytettäviä viestejä