Pääkirjoitus: Kohujen jälkeen on anteeksipyyntöjen ja selvittelyjen aika

Teemu Laajasalon talousasiat ovat nousseet uudestaan julkisuuteen toimittaja ja luottamushenkilö Johanna Korhosen työn pohjalta. Poliisi tekee esiselvityksen, ja seurakuntayhtymä teettää ulkopuolisella toimijalla yksityiskohtaisen selvityksen yhtymän viranhaltijoiden luottokorttimaksuista.

Laajasalo pyysi maanantaina lehdistötiedotteella anteeksi edellisessä virassa tekemiään arviointivirheitä ja huolimattomuutta. Hän lupaa tukea ja auttaa molempia tahoja selvitystyössä.

Johanna Korhosta ei voi pitää tässä asiassa täysin puolueettomana tahona, koska hän oli Helsingin piispanvaalissa sitoutunut toisen ehdokkaan taakse. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin hyvä, että hänellä on ollut sinnikkyyttä perehtyä asiaan. Ilmeisesti kenelläkään muulla ei ole ollut sitä.

Yhtenä Laajasalon talousasioihin liittyvänä ikävänä ilmiönä on se, että sekä Teemu Laajasaloon että Johanna Korhoseen on suunnattu täysin ala-arvoista kommentointia sosiaalisessa mediassa. Monen kristityn pitäisi hävetä sekä arvioida kriittisesti omia kommenttejaan.

***

Teemu Laajasalo on ollut median suhteen täysin uudenlainen piispa. Hän esiintyi erittäin mielellään julkisuudessa jo ennen valintaansa. Tässä avoimessa asenteessa olisi mallia niille piispoille, jotka suhtautuvat mediaan nihkeästi ja lähtökohtaisen epäluuloisesti.

Julkisuus voi olla myös kielteistä ja sen tavoittelu voi mennä liioitteluksi. Muutama päivä sitten iltapäivälehti uutisoi Paavalin kirkkoherrasta Kari Kanalasta, joka oli osallistunut papinpuvussa ja Raamattu kädessään niin sanottua roastaamista sisältävään yleisötilaisuuteen.

Roastaamisen tarkoituksena on ilkeillä paikalla oleville julkisuuden henkilöille – yhteisestä sopimuksesta. Kanalan pilkka oli ollut ilmeisen osuvaa, sillä lehtiraporttien mukaan yleisö taputti eniten juuri hänelle.

Jälkikäteen hän pyysi anteeksi osallistumistaan ”kaikilta, joita tämä on loukannut”.

***

Kari Kanala on ennakkoluulottomasti tuonut kirkkoa lähemmäksi sellaisia ihmisiä, jotka eivät yleensä astu kirkon ovesta sisään. Poikkeuksellisilla tavoilla ja julkisuushakuisesti toimivalla papilla pitäisi olla kuitenkin erityistä arvostelukykyä valita julkiset esiintymisensä. Kirkkoherra Kanalalla on ilmeisesti varaa kehittää tätä puolta.

Kirkkoherra Kari Kanala ja piispa Teemu Laajasalo ovat toiminnallaan ja ratkaisuillaan vaikuttaneet kirkon julkisuuskuvaan. Aika näyttää, miten merkittävästi.

Kirkko on totuusyhteisö, tai sitä sen ainakin pitäisi olla. Kirkon parhaan kannalta on tärkeää, että ikävätkin asiat nostetaan päivänvaloon. Vääryyksien paljastuminen johtaa muutoksiin.

Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 18. tammikuuta.

Kuva: Mari Teinilä. Iltapäivälehtien lööpit 11.1.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPresidentti Tarja Halonen Kirkkopäivillä Kalliossa: Kaikkea mikä tulee mieleen ei pidä sanoa ääneen
Seuraava artikkeliPresidenttiehdokkaat Kallion kirkossa – Venäjä ja ilmastonmuutos huolettivat, syntyvyys nauratti Nii

Ei näytettäviä viestejä