Pohjois-Amerikan vanhoillis­lestadiolaisuus on jakautumisen partaalla – voiko hajaannus säteillä Suomeen?

Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivassa vanhoillislestadiolaisessa Laestadian Lutheran Church (LLC) -kirkkokunnassa kuohuu.

Viime vuosina kirkkokunnan sisällä on kasvanut teologisia erimielisyyksiä, joiden seurauksena kaksi Minnesotassa sijaitsevaa seurakuntaa – Minneapolis ja Wolf Lake eli Susijärvi – on ”eristetty”. Kirkkokunnan johto ei toivo kirkon muiden jäsenten osallistuvan niiden toimintaan, eivätkä eristettyjen seurakuntien puhujat ole tervetulleita muihin seurakuntiin.

Kotimaa selvitti tapahtuneen taustalla olevia syitä. Eristetyissä seurakunnissa vaikuttavat yhdysvaltalaiset haastatellut eivät halunneet kertoa asioista omilla nimillään. Anonyymeistä kommenteista paljastuvat pienen kirkkokunnan kipeät hengelliset törmäyskurssit. Kaikkien tässä jutussa eri tavalla siteerattujen ihmisten henkilöllisyydet ovat Kotimaan toimituksen tiedossa.

Eristettyjä LLC-seurakuntia edustavien henkilöiden mukaan keskeistä on ”erehtymättömän seurakunnan”, siis viime kädessä LLC-kirkon valtakunnallisen johdon roolin ja painoarvon
kasvu.

– LLC:n johtokuntaa on katsottu kuin Jumalan valtakuntaa, jopa kuten itse Jumalaa. LLC:n ja sen edeltäjän AALC:n aikana ylin johto ei koskaan ole myöntänyt tehneensä virheitä. Tätä on kuitenkin kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana ruvettu yhä enemmän kyseenalaistamaan.

Tämän tulkinnan voi tehdä myös Kotimaan saaman LLC-kirkon johdon linjan mukaisen saarnaesimerkin perusteella: ”Entäpä, jos heräätte jokin aamu ettekä luota veljiinne Jumalan valtakunnassa ja epäilette johtokuntaa? – – Ei ole kysymys siitä, että ette luottaisi puhuja- tai uskonveljeen tai johtokunnan jäseneen. Silloin alatte olla luottamatta itse Jumalaan. Ja missä olette silloin – – onko silloin rauhaa ja iloa ja vanhurskautta?”

Erimielisten puhuttelut tuovat mieleen Amerikan hoitokokoukset

Koska kirkon linjan kyseenalaistamisesta ei johdossa ole pidetty, on monia toisin ajattelevia seurapuhujia kielletty puhumasta. Hyllytettyjä puhujia yhdistävät LLC:n oppositioon kuuluvan kommentoijan mukaan seuraavat seikat: he julistavat armoa ja anteeksiantoa kirkkaasti, heillä ei ole osuutta syntien sitomiseen ja he eivät koskaan ole antaneet viitteitä siitä, että palvoisivat organisaatiota.

– Puhujien ja eräiden johtokuntien jäsenien poistaminen on ollut monissa tapauksissa pitkä ja tuskallinen prosessi.

Erimieliset ovat yleensä joutuneet seurakuntiensa johtokuntien puhutteluun: ”Sinä herätät hämmennystä”. Tämä on tuonut joillekin mieleen muistumia Amerikan vanhoillislestadiolaisuudessa 1980-pidetyistä hoitokokouksista – joista mahdollisesti johtuvaa katkeruutta on puhutteluissa myös tentattu. Hoitokokoukset ovat LLC:ssä tabu.

Muita ”syytöksiä” ovat voineet olla hoitokokoustyyliin ”hempeys” tai muu väärä henki.

– Sen jälkeen ihmiseltä vaaditaan parannusta. Ensin siitä, että esittää kysymyksiä organisaatiota koskien. Toiseksi täytyisi luvata, että kunnioittaa organisaatiota Jumalan valtakuntana.

LLC:n Minneapolisin ”eristetyn” seurakunnan kirkon saarnastuoli. Se, joka puhuu tältä paikalta, ei tällä hetkellä ole tervetullut puhujaksi useimpiin muihin LLC:n seurakuntiin.

Kiistat koskevat myös opetusta synninpäästöstä

Oppi erehtymättömästä seurakunnasta ja johdosta on kertojan mukaan aiheuttanut eristettyjen joukossa uudenlaista paneutumista luterilaiseen tunnustukseen.

– Vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa on ristiriitaisuuksia luterilaisen tunnustuksen kanssa. LLC:n ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) mukaan esimerkiksi ehtoollisessa ei ole syntien anteeksiantamusta. Mutta Raamattu ja luterilainen tunnustus sanovat, että kyllä on.

Joskus puhujan asemasta on onnistuttu äänestämään seurakunnissa. Tällöin johtokuntien kannat ovat yleensä voittaneet. Tämä antanee viitteitä siitä, että enemmistö LLC:n ihmisistä olisi kirkkokunnan johdon kannalla.

Näkemyksiensä vuoksi vaikeuksiin joutuneita on joissakin tapauksissa ajautunut sairauslomille. Ylipäätään monet eristetyissä seurakunnissa voivat tuntea itsensä hylätyiksi.

Suuri teologinen kiistanaihe LLC:n sisällä on ollut opetus synninpäästöstä. Kiistassa voidaan erään arvioijan mukaan erottaa armo- ja pyhityslinja.

– Eristetyt seurakunnat edustavat armolinjaa: ihmisen synnit ovat anteeksi annetut niin kauan, kun ihminen on uskova ja hänellä on Kristus-yhteys. LLC:n johtokunnan kanta on pyhityslinjallinen: aina kun uskova lankeaa syntiin, hänen on tehtävä suullinen synnintunnustus, jotta synti annettaisiin hänelle anteeksi. Muuten hän menee helvettiin.

Onko Amerikan vanhoillislestadiolaisuuden uusi jakautuminen jo tosiasia, vai palautuuko LLC:n tilanne normaaliksi?

– Jumala tekee ihmeitä, mutta en usko, että paluutietä on. Liian monet vanhoillislestadiolaiset Amerikassa ovat sitä mieltä, että eristetyt seurakunnat täytyy potkaista ulos LLC:stä. Tämä kaikki johtaa myös siihen, että jopa perheet ja suvut jakautuvat. Lisäksi elinikäisiä ystävyyssuhteita särkyy.

LLC:n johto: ”Sielunvihollinen yrittää aina häiritä Jumalan lasten ykseyttä”

Kotimaa tiedusteli kirkkokunnan tilannetta myös LLC:n johdolta. Vastaukseksi saatiin ainoastaan lyhyt kommentti. Sen allekirjoittajia ovat johtokunnan puheenjohtaja Jim Frantti ja toiminnanjohtaja Eric Jurmu.

– Kysymyksiinne liittyen voimme sanoa, että seurakunnissamme täällä Pohjois-Amerikassa on melko laaja uskon ja hengen ykseys. Tunnemme samaa ykseyttä myös yhteisessä työssämme sisarorganisaatiomme, Suomen SRK:n kanssa. Olemme olleet tästä kiitollisia ja koemme tämän ajaksi tehdä työtä kirkkomme hyväksi.

– Totta kai sielunvihollinen yrittää aina häiritä Jumalan lasten ykseyttä. Viime vuosina meillä on ollut keskusteluja koskien erimielisyyksiä, jotka ovat nousseet joissakin seurakunnissamme. Rukoilemme, että Jumala säilyttäisi meidät kaikki uskon ykseydessä ja että Hän auttaisi meitä korjaamaan ykseyden ja rakkauden siellä, missä se on voinut vähentyä. Korostamme uudelleen sitä, että seurakunnissamme koemme laajalti ykseyttä uskossa, hengessä ja rakkaudessa täällä Pohjois-Amerikassa.

”Rauhanyhdistysläisyydessä on sisäisiä jännitteitä, jotka voivat purkautua”

Mitä merkitystä Amerikan kuohunnalla voisi olla Suomen vanhoillislestadiolaiselle herätysliikkeelle? Haastatellut antavat melko yhdenmukaista viestiä, jonka mukaan kirkkokunnan rakoilu säteilisi myös Suomeen.

– Tuntemani lestadiolaiset Suomessa ovat kauhuissaan siitä, mitä Pohjois-Amerikassa tapahtuu. Useimmat ovat sanoneet, että jos Pohjois-Amerikassa tapahtuu jakautuminen ja jos SRK tukee LLC-kirkon johtoa, jakautumista tapahtuu myös Suomessa.

– Luulen, ettet voi tietää LLC:n ja SRK:n johtoelimien yhteistyön laajuutta. LLC ei tee mitään merkittäviä siirtoja keskustelematta SRK:n kanssa. En kuitenkaan tiedä, mitä SRK:ssa ajatellaan hajaannuksen Suomeen leviämisen mahdollisuudesta.

Voisiko hajaannus tosiaan levitä Suomeen ja sen vanhoillislestadiolaisuuteen? Tähän saa erilaisia arvioita.

– Rauhanyhdistysläisyydessä on sisäisiä jännitteitä, jotka voivat purkautua. Jos niin kävisi, uutta lestadiolaista suuntaa tai organisaatiota Suomessa tuskin syntyisi. Joukko ihmisiä vain jättäisi liikkeen.

SRK:n virallinen positio voidaan lukea esimerkiksi Päivämies-lehdessä 11.11.2020 olleesta lausunnosta. Sen mukaan Pohjois-Amerikan tilanne on herättänyt Suomessa hämmennystä ja ristiriitaisia tunteita.

”SRK:lla ja sen johtokunnalla on täysi luottamus LLC:n toimintaan. Koemme, että meillä on yhteinen usko ja siitä syntyvä Pyhän Hengen yhteys. Yhteinen rukouksemme on, että saisimme kaikki säilyttää uskon kautta yhteyden Kristuksen ruumiiseen ja kuulla Hyvän Paimenen kutsuvaa ääntä.”

Kotimaa tiedusteli SRK:lta, miten järjestössä arvioidaan Pohjois-Amerikan tilannetta, sen vaikutuksia Suomeen ja järjestön omaa suhdetta Atlantin toiselle puolelle. Pääsihteeri Juha Kaarivaara vastasi lyhyellä kommentilla.

– Pidämme perinteiseen tapaan yhteyttä Pohjois-Amerikan LLC:n kanssa. Olemme tietoisia muutamien siellä olevien seurakuntien ongelmista. Emme lähde kommentoimaan itsenäisen Yhdysvalloissa toimivan kirkon sisäisiä asioita. Käymme keskusteluja LLC:n kanssa ja työyhteys on jatkuva. Muistamme Pohjois-Amerikan uskonystäviä rukouksin, jotta Jumala auttaisi ristiriitojen selviämisessä. Tämän enempää ei ole kommentoitavaa.

Minnenapolisin Daytonissa sijaitsee Amerikan vanhoillislestadiolaisuudesta sata vuotta sitten irronneiden pollarilaisten eli Independent Apostolic Lutheran Churchin (IALC) kirkko ja seurakunta.

”Barack Obama oli mielipiteidensä vuoksi kuin Ilmestyskirjan peto”

Oma mielenkiintoinen näkökulmansa Amerikan lestadiolaisuuteen on amerikkalainen poliittinen elämä. Kaikkien eri lestadiolaisten kirkkokuntien ihmisten enemmistö on nykyisin republikaaneja, jopa trumpilaisia.

– Poliittinen elämä tässä maassa on nykyään järjettömyyttä. Se on johtanut siihen, että emme keskenämme paljon edes puhu politiikasta. Useimmat Yhdysvaltojen vanhoillislestadiolaisista äänestävät nykyisin republikaaneja, eräs LLC-kirkon jäsen kertoo.

Näin on erään arvion mukaan ollut jo 1960-luvulta lähtien. Aikaisemmin 1900-luvulla ääniä saivat tasaisemmin myös demokraatit.

– 1980-luvun reaganilaisuuden myötä republikaanisen puolueen kannatus syveni. Sen koettiin ajavan perinteisiä arvoja. Demokraattipresidentti Bill Clinton oli esimerkiksi LLC:lle järkytys. Silloin kentälle kuitenkin viestitettiin, että myös demokraatteja äänestävät olivat uskovia.

Presidentti Barack Obama taas oli mielipiteidensä vuoksi yhden kommentin mukaan Amerikan lestadiolaisille kuin Ilmestyskirjan peto. Donald Trumpin elämä tiedettiin täysin moraalittomaksi, mutta hänen kannallaan oltiin myös siksi, että vastaehdokkaana oli liberaali nainen Hillary Clinton. Presidenttinä Trump sai pisteitä siitä, että hän nimitti konservatiivisia korkeimman oikeuden tuomareita.

Lestadiolaiseen arvokonservatiivisuuteen Amerikassa liittyvät raittius, voimakas abortin vastustaminen ja perinteisen avioliiton puolustaminen. Seurakunnissa esiintyy myös rokotevastaisuutta, joka tosin on muutenkin Yhdysvaltojen syrjäseutujen ilmiö.

– Joissakin lestadiolaisseurakunnissa saarnaajat ovat olleet aika kiihkeästi mukana trumpilaisuudessa.

Toisen arvion mukaan trumpilaisuus on erikoisella tavalla kenties jossakin yhdistänyt myös eri lestadiolaisia kirkkoja, jotka normaalisti eivät tee yhteistyötä tai jaa keskenään samaa uskonymmärrystä.

– Se on mahdollisesti antanut jonkinlaisen yhteisen alustan, jossa voi olla myös hengellistä ulottuvuutta.

Lestadiolaisuus sinnittelee Amerikan kulttuurien sulatusuunissa

Vielä vuosituhannen vaihteessa siellä täällä Amerikassa sinnitellyt suomen kielen taito on Amerikan lestadiolaiskirkoissakin tänä päivänä jokseenkin kadonnut. Suomeen on monilla tietysti edelleen sukulaissuhteita, mutta amerikkalaistuminen etenee.

– Ympäröivässä jenkkikulttuurissa eri seurakuntien toiminta on usein näkyvää, evankelioivaa ja ulospäin suuntautuvaa. Siksi osa lestadiolaisista on kypsynyt oman tradition sisäänlämpiävään, hiljaiseen ja paikallaan junnaavaan toimintaan. On jopa perustettu evankelioimisryhmiä ja otettu käyttöön gospelmusiikkia, mikä ei lestadiolaisuuteen ole kuulunut, eräs asiaa tunteva kertoo.

Lisäksi on tietysti muistettava kaikkien lestadiolaisyhteisöjen enemmän tai vähemmän hyväksymä seurakuntaoppi: vain tässä joukossa voit pelastua. Siihen on kauan liittynyt endogamia, siis puolisot on etsitty omien joukosta. Mutta tämäkin perinne on murtunut.

Amerikan lestadiolaisyhteisöt kuuluvat maanosan valkoisimpiin kirkkoihin. Etnisiä rajoja ei ole juuri ylitetty. Sosiologisesti monet Amerikan lestadiolaisista ovat varsin menestyneitä keskiluokkaisia ihmisiä. Joukossa on paljon yrittäjiä ja esimerkiksi eräät rakennusalan lestadiolaisomisteiset firmat ovat olleet menestyneitä.

Amerikka on ollut suuri kansojen sulatusuuni, jonka englanninkielinen kulttuuri on voimakas. Suomen kieli ja kulttuuri, maaseudulla asuminen ja omaperäinen uskonnollinen traditio ovat kauan suojanneet lestadiolaisia valtakulttuuriin sulautumiselta, mutta kauanko se vielä toimii? Mikä voisi olla Pohjois-Amerikan moni-ilmeisen lestadiolaisuuden tulevaisuus? Jatkuuko ja voimistuuko se, kaikkine omaperäisyyksineen? Vai katoaako se Amerikan sulatusuunissa, pirstoutuuko se edelleen, jättäen pikkuruiset kirkot jonkinlaisiksi luterilaisen tradition yhden ilmiön reliikeiksi?

Aika näyttää.

***

Fakta: Moniin osiin hajonnut uskonsuunta

Lestadiolaisuus saapui Pohjois-Amerikkaan jo 1860-luvulla Suomesta ja muista pohjoismaista tulleiden siirtolaisten mukana.

Yksi Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden yli 150-vuotisen taipaleen piirre ovat olleet omat kirkkokunnat ja niiden jatkuvat jakautumiset. Syynä ovat olleet maallikkojohtoisuus, koulutetun papiston puute, huono luterilaisen tunnustuksen tuntemus ja eräissä tapauksissa ilmeisesti myös suuret egot. Lestadiolaiset eivät ole tunteneet veroa suuriin luterilaisiin amerikkalaiskirkkoihin, joita nykyään ovat esimerkiksi ELCA ja Missouri-synodi. Eri lestadiolaiskirkkoja on Amerikassa kymmenkunta.

Nykyinen vanhoillislestadiolainen Laestadian Lutheran Church (LLC) muodostui yhden jakautumisen jälkeen vuonna 1973. Sillä on uskonyhteys Suomen SRK:n kanssa. Aluksi se toimi vuoteen 1995 saakka Association of American Laestadian Congregations (AALC) -nimisenä. Sillä on Pohjois-Amerikassa noin 30 seurakuntaa ja useita tuhansia jäseniä.

Rauhansanalainen lestadiolaisuus tunnetaan Amerikassa nimellä Apostolic Lutheran Church of America (ALCA). Sillä on noin 6 000 jäsentä.

Esikoislestadiolaisten kirkko Amerikassa on Old Apostolic Lutheran Church (OALC). Yli 10 000 jäsenellään se lienee suurin lestadiolaiskirkko.

Amerikan lestadiolaisuuden eksoottisiin mikroryhmiin lukeutuvat esimerkiksi töröläläisyys, hankalaisuus, auneslaisuus, riitinmattilaisuus eli pollarilaisuus ja andersonilaisuus.

***

Kommentti: Lestadiolaisuuden muurin läpi on vaikea nähdä

Lestadiolaisuutta koskevia uutisia ei ole ihan helppo tehdä. Ulkopuolinen toimittaja joutuu usein pienelle paikalle siinä mielessä, että vaikeiksi koetuista asioista puhuttaessa hänen kysymyksiinsä ei aina vastata, tai niihin vastataan vältellen. Opillisia asioita ja vaikkapa tässä jutussa käsiteltyjä jakautumisia koskevat asiat voidaan ilmeisesti kokea jonkinlaisena uhkana.

Jossain määrin tällaista varautuneisuutta voi toki ymmärtää. Jos asiat ovat hankalia tai kiusallisia, kukapa omaa pesää likaisi. Lisäksi julkisuus on kohdellut lestadiolaisia myös kohtuuttomasti ja väärinymmärryksiäkin lienee riittänyt.

Mutta.

Monet tässä jutussa haastatellut eivät halunneet nimeään julkisuuteen. Myöskään kuvat ottanut henkilö ei halunnut nimeään esiin. Se kertoo varovaisuudesta – tai pelosta. Itseä ja ihmissuhteita yhteisöissä, ystäväpiireissä ja suvuissakin halutaan suojella. Rivijäseniä tai maan hiljaisia ei ehkä voi tällaisesta moittia, mutta mitä se kertoo lestadiolaisten yhteisöjen hengellisestä ilmapiiristä, keskustelukulttuurista ja vallankäytöstä? Miksi merkittävissäkin asemissa olevat ihmiset suostuvat vaikenemisen kulttuuriin?

Tällaisessa tilanteessa median yksi tehtävä on yrittää kertoa, mistä voisi olla kysymys. Amerikan LLC-kirkon kriisiä seurataan myös Suomessa. Monista syistä nyt toivoisi niitä vastauksia ja selityksiä. Avoimuus voi sattua, mutta on lopulta kaikkien etu.

Siksi tämäkin Kotimaan juttu tehtiin.

Kirjoitus on julkaistu 10.12.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Pohjois-Amerikan vanhoillislestadiolaisuus on jakautumisen partaalla – voiko hajaannus säteillä Suomeen?

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliValkeakosken Sanomat: KHO:n mukaan kirkko­hallitus teki virheen, Valkea­kosken kirkon purku­päätös käsiteltävä uudelleen
Seuraava artikkeliKirkko­palveluille uusi hallitus, puheen­johtajana jatkaa Mikael Pentikäinen

Ei näytettäviä viestejä