Uskonnonvapaudesta koulussa ja varhaiskasvatuksessa syntyi vilkas keskustelu kirkolliskokouksessa keskiviikkona.
Edustaja Ilmari Ylä-Autio kysyi Kirkkohallituksen kyselytunnilla, mihin toimenpiteisiin kirkko on ryhtynyt, jotta viranomaiset olisivat selvillä suomalaisten oikeudesta uskonnon harjoittamiseen. Ylä-Autio huomautti, että uskonnonvapaus on kirjattu perustuslakiin.
– Uskonnonvapaus kätkee sisäänsä positiivisen uskonnonvapauden käsitteen, mikä tarkoittaa suomalaisen kulttuurin ja perinteen opettamista ja kristillisen perinteen kunnioittamista, Ylä-Autio sanoi.
Hän totesi, että uskonnottomat ja vapaa-ajattelijat yrittävät aktiivisesti rajoittaa uskonnon harjoittamista ja kirkkoon kuulumista. Koulujen henkilökunta on Ylä-Aution mukaan väsynyt perustelemaan kantojaan.
Kysymykseen vastannut Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo oli Ylä-Aution kanssa yhtä mieltä siitä, että jatkuvat valitukset yhteistyöstä seurakuntien kanssa saavat rehtorit ja päiväkotien johtajat epävarmoiksi linjauksistaan. Keskitalon mukaan kirkko muistuttaa julkisissa puheenvuoroissaan, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia tilaisuuksia, jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon.
– Meidän täytyy muistuttaa koko ajan tästä asiasta, koska muuten se ei pysy muistissa.
Keskitalo sanoi Kirkkohallituksen suosittavan, että seurakunnat ja kunnat laativat sopimukset kouluissa ja päiväkodeissa tehtävästä yhteistyöstä.
– Sopimuspohja turvaa käytäntöjä ja vähentää riskejä siihen, että yksittäisen kunnan virkamiehen mieltymykset vaikuttavat näihin asioihin negatiivisesti.
Piispa Salmi: En olisi saanut pitää hartautta teologisessa tiedekunnassa
Piispa Samuel Salmi puuttui puheeseen ja kertoi oman kokemuksensa kuukauden takaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Salmi oli tiedekunnassa vierailemassa piispan asemassa ja esitteli teologian opiskelijoille kirkon toimintaa.
– Halusin pitää alkuhartauden teologisen tiedekunnan tiloissa. Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua.
Salmi kertoi pitäneensä hartauden tästä huolimatta.
– Olemme menneet yhteiskunnassa käsittämättömän pitkälle ja haluaisinkin tietää Helsingin yliopiston autonomisesta hallinnosta sen viranomaisen, joka tällaisen päätöksen on tehnyt, Salmi sanoi.
Jaakko Weuro kysyi, onko kirkossa tehty analyysia siitä, miksi sen toiminta nähdään niin uhkaavana ja negatiivisena, että siltä halutaan suojautua.
– Liittyykö asia kirkon valtakulttuuriseen asemaan? Weuro kysyi.
Piispa Kaarlo Kalliala huomautti, että kirkko on perustajajäsenenä Uskot-foorumissa, johon kuuluvat myös Suomen islamilainen neuvosto, tataarien islamilainen yhdyskunta, juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto sekä ekumeeninen neuvosto. Kallialan mukaan foorumin uskonnonopetusjaosto on käynyt hyviä keskusteluja viranomaisten kanssa.
Hänen mukaansa kirkon ei kannata puolustaa historiallista monopoliaan.
– Olemme Suomessa yksi uskonnollinen yhdyskunta, joka sattuu olemaan suurin.
Rolf Steffansson kysyi, millaista tukea kirkko voisi tarjota uskonnonvapauden kanssa painiskeleville rehtoreille ja opettajille. Aulikki Mäkinen vastasi, että Kuopiossa on saatu hyvää tukea Seurakuntaopistolta.
– Uskonnonopetuksen asiantuntijat ovat käyneet sieltä luennoimassa opettajille.
Kysymys: Mitä edellytetään, että oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa jatkuvat?
Pekka Niiranen otti puheeksi kirkon vuonna 2014 katkenneet oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Taustalla olivat seksuaalieettiset näkemykset.
– Yhteydenpito on jatkunut oppikeskusteluja matalammalla tasolla. Ketkä yhteydenpitoryhmään kuuluvat, mitä yhteistyön muodot ovat ja mitä edellytetään, jotta oppikeskustelut voisivat jatkua? Niiranen kysyi.
Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta yhteistyöryhmään kuuluvat hänen itsensä lisäksi piispa Seppo Häkkinen, teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen, kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Timo Rosqvist ja arkkipiispan teologinen erityisavustaja Juha Meriläinen.
Yhteydenpitoryhmä tapasi ensimmäisen kerran Helsingissä toukokuun alussa.
Kääriäisen mukaan tapaamisessa kuultiin kirkkojen ajankohtaiskatsaukset ja kuvaus Venäjän ortodoksisen kirkon ekumeenisista suhteista sekä arvioitiin aiempia oppikeskusteluja. Lisäksi keskusteltiin ehtoolliselle valmistautumisesta ja uskonnollisesta ekstremismistä.
Seuraavan kerran ryhmän on määrä tavata ensi keväänä Pietarissa.
– Venäjän ortodoksisen kirkon puolelta ei voida tehdä päätöstä tulevien teologisten keskustelujen muodosta ennen kuin kirkkomme uusi arkkipiispa ja Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka tapaavat. Uusi arkkipiispa lähettää patriarkalle tapaamispyynnön, kun on aloittanut virassaan, Kääriäinen sanoi.
Kysymys: Voiko kirkko vaikuttaa siihen, että radion aamuhartaudet palaavat entiselle paikalleen?
Kyselytunnilla kiinnostivat myös radion hartausohjelmien muuttuneet lähetysajat. Kirsi Hiilamo tiedusteli, voiko kirkko vielä vaikuttaa siihen, että aamuhartaudet palautettaisiin aikaisemmille paikoilleen.
Viestintäjohtaja Tuomo Pesonen sanoi, että Kirkkohallitus vastusti aamuhartauden ajankohdan siirtoa alusta lähtien ja kertoi kantansa Ylelle ennen ratkaisua.
– Yleisradiolla on kuitenkin viime kädessä yksiselitteinen oikeus päättää ohjelmakarttansa muutoksista. Tässä asiassa Yle on perustellut päätöstään tarpeella lisätä asiajournalismia aamun lähetystunteihin, Pesonen sanoi.
Hän jatkoi, että kirkon tuottamat ohjelmat ovat kuitenkin saaneet useita uusinta-aikoja ja näin ollen lisää lähetysaikaa. Vuodessa kuullaan 300 hartausohjelmaa enemmän kuin ennen.
– Luonnehtisin ohjelma-ajan huomattavaa lisäystä luottamuksen osoituksena kirkkoa kohtaan, Pesonen sanoi.
Kuva: Pasi Leino