Piispa Jukka Keskitalo Vatikaanissa: Kirkon on syytä pyytää saamelaisilta anteeksi rakenteellisia syntejä, jotka vaikuttavat edelleen

Saamelaisalueen pappi Mari Valjakka, piispa Jukka Keskitalo ja Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko tapasivat paavin 17.1. Vatikaanissa. Kuva: Marja Keskitalo

Pyrkimys sulauttaa saamen kansa osaksi valtakulttuuria ja kieltä on jättänyt sukupolvien yli ulottuvat haavat ja traumat. Sulauttamispyrkimyksiin ovat historian kuluessa syyllistyneet myös kristilliset kirkot, sanoi Oulun piispa Jukka Keskitalo tänään 17.1. Vatikaanissa puheessaan paavi Franciscukselle.

Ekumeeninen suomalaisdelegaatio tapasi Keskitalon johdolla paavin yksityisvastaanotolla, joka liittyy Pyhän Henrikin päivän (19.1.) juhlallisuuksiin kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla. Puheen sisällöstä kertoi Kirkon viestintä.

Keskitalo totesi pitävänsä erityisen tärkeänä Suomessa käynnistynyttä saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia, jonka tarkoituksena on aidosti kuulla saamelaisten kertomuksia ja etsiä totuutta ja sovintoa menneisyyden kipeistä asioista. Kirkoilla tullee olemaan oma osuutensa prosessissa.

– Tulemme vielä myös siihen hetkeen, jolloin koko Suomen evankelis-luterilainen kirkon, ja muidenkin kirkkojen, on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta, Keskitalo sanoi.

– Evankeliumin ilosanoman tuomista kaikkien ihmisten ulottuville ei luonnollisestikaan tarvitse pyytää anteeksi. Katumus ja mahdollinen anteeksipyyntö koskevat menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä, jotka vaikuttavat edelleen ihmisten elämässä.

Suhde alkuperäisikansoihin puhuttaa myös katolisessa kirkossa

Piispa Keskitalo viittasi puheessaan myös Kanadan alkuperäiskansojen ja katolisen kirkon suhteisiin. Kanadan katoliset piispat ovat esittäneet anteeksipyynnön alkuperäiskansoille liittyen kaltoinkohteluihin kirkon sisäoppilaitoksissa.

Yleisellä tasolla piispa pohti, mitä yhteisöllinen anteeksipyyntö merkitsee.

– Toisinaan kuulee sanottavan, että toisen puolesta tai menneisyyden asioita ei voi pyytää anteeksi. Ajatellaan, että ei voi olla vastuussa, jos ei ole voinut itse vaikuttaa. En ole samaa mieltä, Keskitalo totesi.

Yhteisöllinen anteeksipyyntö ei piispan mukaan voi kuitenkaan olla irrallinen toimenpide, vaan osa isompaa prosessia.

– Anteeksi pyytäminen edellyttää sekä yhteisöllistä valmistautumista että sitoutumista jatkoprosessiin. Ei voi eikä kannatakaan pyytä anteeksi ennen kuin kipeät asiat on käyty yhdessä rehellisesti läpi ja luotu yhteinen ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut.

Unelma kirkosta, joka saisi enemmän alkuperäiskansojen kasvot

Jukka Keskitalo viittasi puheessaan paavi Franciscuksen kannanottoon, jossa tämä kertoo unelmistaan liittyen Amazonin alkuperäiskansan oikeuksiin, kulttuurin vaalimiseen, luonnon rikkauksien suojelemiseen ja siihen, että kirkko saisi enemmän Amazonin alkuperäiskansan piirteitä. Keskitalo vakuutti näiden unelmien olevan myös hänen unelmiaan saamelaisen alkuperäiskansan osalta.

Piispa Keskitalo kertoi iloitsevansa myönteisistä askelista, joita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja saamelaisen alkuperäiskansan kesken on tapahtunut. Myönteisen kehityksen symbolina hän luovutti paaville juhlapainoksen tuoreesta pohjoissaamenkielisestä raamatunkäännöksestä.

– Olkoon se merkkinä siitä, että yhteinen unelmamme kirkosta, joka saisi yhä enemmän alkuperäiskansan kasvoja, amazonilaisten ja saamelaisten, on toteutumassa.

Tilaisuudessa olivat mukana myös muun muassa pappina saamelaisalueella toimiva kolttasaamelainen Mari Valjakka ja Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko.

Lue myös:

Piispa Jukka Keskitalon johtama delegaatio vie paaville pohjoissaamenkielisen Raamatun

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.