Piispa Jolkkonen: ”Luterilainen kirkko ei voi antaa apologetiikkaan juuri mitään”

Kuopion piispa Jari Jolkkonen tarkasteli viime viikolla ekumeenisen teologian webinaarissa sitä, mitä apologia on.

Apologia merkitsee Jolkkosen mukaan alun perin kristittyjen puolustamista uskonvainojen keskellä, vaikka sanan merkitys on sittemmin elänyt kulloisenkin aikakauden mukaisesti.

Mitä luterilainen kirkko voi antaa apologetiikkaan?

– Toivottavasti kestätte, jos vastaan suoraan: eipä juuri mitään. Tai pääasiassa varoittavia esimerkkejä siitä, miten ei ainakaan kannata toimia, Jolkkonen sanoi puheessaan.

Filosofian ja luonnontieteiden aliarvostus on apologian este

Syiksi luterilaisen kirkon tiettyyn heikkouteen apologian taidossa Jolkkonen listaa kolme syytä. Ensimmäinen niistä on, että ”laiskanpulskean valtiokirkollisuuden suojassa läpimietitylle uskon puolustamiselle ei ole ollut riittävästi painetta”.

Toinen syy on se, että jotkut kavahtavat koko sanaa. Heillä on voinut olla ikäviä kokemuksia vääränlaisesta apologiasta, joka ei Jolkkosen mukaan apologiaa ollenkaan.

Kolmas ongelma on, että luterilaiset teologit eivät ole aina jaksaneet perehtyä riittävästi filosofiaan ja luonnontieteisiin.

– On ajateltu, että Jumalan sanan julistus ja sakramentit synnyttävät pelastavan uskon, ei siinä filosofiaa ja argumentointia tarvita.

Plussakortti ja S-etukortti voittavat kirkon maalliset edut

Apologiassa on Jolkkosen mukaan nyt kysymys siitä, millaista on fiksu ja oikein kohdennettu uskon puolustaminen.

Jolkkonen totesi, että kirkon ”jäsenrekrytointia” on nykyisin jäsenmäärän laskiessa yritetty puolustaa vetoamalla jäsenetuihin, siis ei totuuteen, vaan hyötyyn: saa esimerkiksi äänestää.

– Jos sivuutetaan taivaaseen pääseminen eli jos jäseneduilla tarkoitetaan vain immanenttisia etuja, silloin Plussa-kortti ja S-etukortti voittavat pelin.

Myöskään diakonia- ja moraaliperustelu apologiassa eivät Jolkkosen mukaan ole ongelmattomia.

Oikeassa apologiassa ei eroteta totuutta ja rakkautta

Apologia näyttää siis olevan tärkeä, ajankohtainen ja välttämätön, mutta myös vaikea asia. Jolkkosen mukaan se kiertyy kysymykseen siitä, kuka on Jumala.

Oikeaa apologiaa on Jolkkosen mukaan sellainen, jossa ei eroteta totuutta ja rakkautta, vaan jossa ne päinvastoin pidetään yhdessä.

– Jos sivuutetaan rakkaus, ajaudutaan puolustamaan totuutta kovasydämisesti. Jos taas sivutetaan totuus, näyttää myös kristinuskon omaleimainen sanoma rakkaudesta, Jumalan itsensä lahjoittamista rakkaudesta, menettävän merkityksensä, Jari Jolkkonen sanoi webinaarissa.

Katso Jari Jolkkosen puhe videolta

Uutista on korjattu 23.11.2020 klo 17.13. Teknisestä virheestä johtuen teksti oli katkennut.

Lue myös:

Vesa Ollilainen: ”Apologia on laiminlyöty osa kirkkomme työtä”

Edellinen artikkeliKolumni: Näistä syistä kuulun yhä kirkkoon
Seuraava artikkeliPiispaehdokas Jouni Lehikoinen: ”Hengellisyys on minulle elinehto”

Ei näytettäviä viestejä