Suomenlinnan kirkossa ja Kampin kappelissa on kokeiltu tänä kesänä pakollista viiden euron pääsymaksua yli 18-vuotiailta kävijöiltä. Maksua ei peritä jumalanpalveluksiin tai muihin tilaisuuksiin osallistuvilta.

Pääsymaksuista on toivottu helpotusta kirkkojen ylläpitokustannusten kattamiseen. Kokeilun tulokset eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia.

Suomenlinnan kirkossa vierailijoiden määrä jäi tänä kesänä murto-osaan edelliskesästä. Kesä–elokuussa kirkossa kävi 10 137 vierailijaa. Viime kesänä vastaavana ajanjaksona vierailijoita oli 71 251.

Kampin kappelissa pääsymaksu otettiin käyttöön heinäkuun alussa. Helsingin seurakuntayhtymän omistaman kappelin kävijämäärä jäi heinä- ja elokuussa runsaaseen kolmannekseen siitä, mitä se oli viime vuonna. Heinä–elokuussa 2022 kävijöitä oli arkisin 29 660 ja tänä vuonna vastaavalla ajanjaksolla 11 281.

KIELTEISTÄ PALAUTETTA pääsymaksuista ei sinänsä ole tullut. Kampin kappelin toiminnanjohtajan Kenneth Koskisen mukaan kävijät ovat sen sijaan iloinneet siitä, että kappeli on jälleen auki. Kampin kappeli suljettiin viime syksynä osana Helsingin seurakuntayhtymän säästötoimenpiteitä.

– Näppituntuma on, että kun matkailijat päättävät pääsymaksun maksaa, niin he myös viettävät täällä enemmän aikaa ja nauttivat mahdollisuudesta hiljentyä sekä tilan ja arkkitehtuurin luomasta kokemuksesta.

Paikalliset kävijät, jotka aiemmin kävivät kappelissa ohikulkumatkallaan hiljentymässä, eivät pääsymaksua kuitenkaan Koskisen mukaan maksa.

– He äänestävät jaloillaan.

Tuottoa pääsymaksuista oli saatu 7.9. mennessä 49 925 euroa. Kappelin talousarviossa pääsylipputuloiksi oli arvioitu tälle vuodelle 200 000 euroa. Vierailumaksun periminen jatkuu 17.9. saakka, mutta tuotto jäänee kauas tavoitteesta.

Talvikaudella 18.9. alkaen Kampin kappeliin pääsee jälleen hiljentymään ilmaiseksi. Ensi kesänä kappeliin saattaa päästä myös Museokortilla. Neuvottelut aiheesta ovat kesken.

Suomenlinnan kirkon pääsymaksulla on ollut niin ikään positiivinen vastaanotto kävijöiden keskuudessa, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan palvelupäällikkö Anni Roiha. Seurakunnassa on lisäksi käytössä vapaaehtoinen vierailumaksu Helsingin tuomiokirkkoon.

Roihan mukaan turistit ymmärtävät, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpito on kallista.

– Vierailijat ovat tottuneet maailmalla pääsymaksuihin kirkoissa ja kokevat kulttuuriperinnön tukemisen tärkeäksi. Kielteiset palautteet voi laskea yhden tai kahden käden sormilla.

Käytännössä Suomenlinnan kirkossa vierailijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt merkittävästi samaan aikaan, kun tuomiokirkon kävijämäärä kasvoi viime kesästä yli puolitoistakertaiseksi. Viime kesänä kävijöitä oli 136 359 ja tänä kesänä 222 242. Tietoa siitä, kuinka moni kävijöistä maksoi vapaaehtoisen vierailumaksun, ei tähän juttuun saatu.

HELSINGIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNASSA pääsymaksujen käyttöönoton taustalla vaikuttaa Helsingin seurakuntayhtymän uusi sisäisten vuokrien malli. Tuomiokirkkoseurakunta oli muutoksessa häviäjän asemassa.

Anni Roihan mukaan tällä hetkellä pääsymaksuilla saadaan katettua opaspalvelut matkailijoille. Kirkkorakennusten ylläpitoon niiden tuotot eivät riitä.

– Näillä nykyisillä toimilla ei saada kustannettua sitä, mikä on tarve.

Päätöstä pääsymaksukokeilun jatkamisesta ei ole tehty. Seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa 21.8. kuitenkin mainitaan, että suunnitteilla on vierailumaksun käytön laajentaminen entisestään.

Yhtenä vaihtoehtona seurakunnalla on myös Suomenlinnan kirkosta luopuminen. Silloin sen kuluista vastaaminen siirtyisi Helsingin seurakuntayhtymän vastuulle.

Vierailumaksuja peritään vain kourallisessa kirkkoja

Kirkon ovella perittävä vierailumaksu on Suomessa edelleen harvinainen poikkeus.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa Petäjäveden vanhassa kirkossa pääsymaksu on kuitenkin ollut käytössä jo 1980-luvulta. Kirkon omistaa Petäjäveden seurakunta, joka vastaa sen kunnossapidosta. Kirkon opastustoiminnasta ja maailmanperintöyhteistyöstä sen sijaan vastaa Petäjäveden vanhan kirkon säätiö, jolle myös vierailumaksut tulevat. Tällä hetkellä kirkon pääsymaksu on 7 euroa yli 16-vuotiailta.

Kirkon kävijämäärä on kehityspäällikkö Katriina Koposen mukaan ollut vuosittain noin 10 000–14 000 ihmistä. Tänä vuonna kirkon kävijämäärä noussee noin 12 000.

Petäjäveden vanha kirkko on pääsääntöisesti auki vain kesällä, sillä kirkossa ei ole lainkaan lämmitystä. Parhaillaan säätiö kerää varoja kirkon viereen sijoitettavan Keski-Suomen maailmaperintökeskuksen rakentamista varten. Sen avulla kirkkoa voitaisiin pitää avoinna ympäri vuoden.

Temppeliaukion kirkossa Helsingissä vierailumaksu otettiin käyttöön vuonna 2017.

Kallion sisään louhitussa kirkossa käy päivittäin tuhansia matkailijoita. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 se oli koko Suomen suosituin sisämatkailukohde. Silloin kävijöitä oli yli 900 000, ja Töölön seurakunta sai vierailumaksuista 1,57 miljoonan euron tulot.

Töölön seurakunnan palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalic kertoo, että pandemiaa edeltäneeseen tasoon on vielä reilusti matkaa. Tänä vuonna vierailijoiden määrä jäänee runsaaseen 300 000 kävijään.

– Kun verrataan Helsingin kaupungin matkailukuihin, niin olemme ihan heidän tasollaan, Suhtala Uvalic sanoo.

Temppeliaukion kirkon pääsymaksu on 5 euroa yli 18-vuotiailta. Töölön seurakunnan jäseniltä tai tilaisuuksien osallistujilta maksua ei peritä. Kirkkoon pääsee myös Museokortilla.

Pääsymaksu on lisäksi käytössä Seilin museokirkossa sekä Karunan vanhassa kirkossa, joka kuuluu Helsingin Seurasaaren ulkomuseon kokoelmaan. Seilin kirkkoa hallinnoi Metsähallituksen Luontopalvelut ja Karunan kirkkoa Museovirasto.

Hattulan Pyhän ristin kirkossa järjestetään kesäaikaan opastuksia, joista peritään 3 euron opastusmaksu. Kirkkoon on kuitenkin maksuton sisäänpääsy.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!