Pääkirjoitus: Seura­kunnan metsän­hoidon reseptit eivät ole sen kummallisempia tai pyhempiä kuin metsän­hoidon yleensäkään

Kuva: Olli Seppälä

Kuten metsänhoito yleensäkin, myös seurakuntien ratkaisut metsiensä suhteen kuohuttavat ihmisiä aina, kun puuta hakataan heille merkittäviltä paikoilta. Välttämättä ei kuitenkaan ole kyse pelkästä tunteellisuudesta, vaan myös todellisista luontoarvoista ja metsän merkityksestä ihmisten virkistymisen kannalta.

Alkuvuodesta Rautalammin seurakunta myi 59 hehtaaria metsää Metsähallitukselle. Alue liitettiin Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Aloite kauppaan tuli metsien suojeluun perehtyneeltä kirkkoneuvoston jäseneltä.

Viime toukokuussa Savonlinnan seurakunta teki päätöksen suojella 32,5 hehtaarin Huosion alueen Kerimäellä METSO-ohjelmaan liittyen. Huosion Kirkkometsäksi nyt kutsuttu alue oli ensin tarkoitus päätehakata, mutta seurakuntalaisten aktiivisuus alueen puolesta muutti suunnitelmia. Tässä lehdessä kerrotaan tarkemmin Rantasalmella sijaitsevan Kaarnetsaaren myynnin herättämästä aktiivisuudesta.

***

Metsällä on omistajalleen taloudellista merkitystä. Omistaja voi olla myös kiintynyt metsäänsä. Pohjimmiltaan seurakuntien metsät ovat seurakuntalaisten yhteistä omaisuutta, jota seurakuntien palkkaamat asiantuntijat hoitavat.

Seurakunnallisen metsänhoidon reseptit eivät ole sen kummallisempia tai pyhempiä kuin metsänhoidon yleensäkään. Jos haluaa metsän tuottavan, sitä kannattaa hoitaa hyvin. Uusia menetelmiä, kuten jatkuvan kasvatuksen menetelmää, kannattaa käyttää siellä, missä se metsänhoitoon soveltuu. Se pitää metsän monimuotoisena ja parantaa sen tuottavuutta.

Päätehakkuitakin seurakuntien metsänhoitosuunnitelmiin väistämättä kuuluu. Niiden suhteen on kuitenkin syytä olla viisas. Jos kaataa metsää ihmisille merkittäviltä tai luontotyypiltään arvokkailta paikoilta, saa turhaan mainehaittaa.

Ylipäätään metsäsuunnitelmista kannattaa keskustella hyvin avoimesti ja usein seurakuntalaisten kanssa. Joukosta voi löytyä asiantuntemusta, joka auttaa päättäjiä tekemään hyviä päätöksiä.

Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Pääkirjoitus on julkaistu 27.8.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.