Pääkirjoitus: Luottamus kirkkoon koetuksella

Kuva: Jukka Granström

Suomalaisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin, mukaan lukien kirkko, mitataan aika ajoin. Näin saadaan tietoa yhteiskunnan mielialoista kuin ilmapuntarilla ikään.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Sen sijaan poliittinen päätöksenteko, työnantajajärjestöt, kirkko, tiedotusvälineet ja Euroopan unioni eivät herätä suurta luottamusta.

Tiedot selviävät E2-tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eri sukupolvien luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Tulokset perustuvat vastaajien arvioihin akselilla 1–10. Luottamus kirkkoon oli tasan viisi.

"Kirkkoon kohdistuva heikko luottamus liittyy instituution vanhakantaisuuteen ja yhteiskunnallisen merkityksen vähentymiseen", summataan tutkimuksen johtopäätöksissä. Tuloksista voi lukea lisää täältä.

***

Luottamusta instituutioihin voidaan myös ilmaista prosenteilla. Näin tehdään kolmen vuoden välein Tiedebarometrissa. Vuonna 2019 barometrin kyselyyn osallistuneista kirkkoon sanoi luottavansa suuresti tai melko suuresti 31 prosenttia. Samana vuonna tehdyssä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksessa kirkkoon sanoi luottavansa 41 prosenttia vastaajista.

Pari vuotta aiemmin 2017 Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan kirkkoihin sanoi luottavansa peräti 65 prosenttia vastaajista eli miltei kaksi kolmesta suomalaisesta.

Valittujen Palojen teettämän kyselyn mukaan vuonna 2011 suomalaisista kirkkoon luotti 61 prosenttia.

***

Pitäisikö tutkimuksista päätellä, että luottamus kirkkoon on mennyt? Aivan niin suoraviivaista johtopäätöstä ei kannata tehdä, sillä kyselyt ja tutkimukset ovat erilaisia. Mutta tulokset antavat suuntaa. Ne ovat signaaleja tulevasta, eivätkä aivan hiljaisia.

Varsinkin E2:n tutkimuksessa kirkkoon kohdistui epäluuloa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Kirkon tulevaisuuden kannalta tätä voi pitää vähintäänkin huolestuttavana.

Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Pääkirjoitus on julkaistu 8.10.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.