Tutkimus: Suomalaiset luottavat pappeihin enemmän kuin kirkkoon

Suomalaiset luottavat tuoreen tutkimuksen mukaan perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Vastaavasti poliittinen päätöksenteko, työnantajajärjestöt, kirkko, tiedotusvälineet ja Euroopan unioni eivät herätä suurta luottamusta.

Tiedot selviävät E2-tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eri sukupolvien luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Tutkimus on nimeltään Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon?.

Erityisesti nuorten luottamus kirkkoon on alhaista, mikä on linjassa sen kanssa, että nuoremmissa ikäluokissa on enemmän kirkkoon kuulumattomia.

Tutkimuksen haastattelut tukevat näkemystä kirkon roolin vähentymisestä nuorten elämässä: ”Kirkko on ajasta jälkeen jäänyt eikä oikein halua olla tässä ajassa mukana, se on vanhojen ihmisten juttu, josta nuoret ei ole kiinnostuneet ollenkaan”, totesi eräs haastatelluista.

Kirkon lisäksi nuoret luottavat ikääntyneitä vähemmän eläketurvaan.

Kaikista haastatelluista kirkon koki uudistumiskykyiseksi 22 prosenttia. Toisaalta yli puolet (57 prosenttia) tunnisti kirkon merkityksen turvaa tuovana instituutiona, mutta sen merkitys ei tutkimuksen mukaan ole korostunut koronapandemian aiheuttaman kriisin aikana.

Hyvin toimeentulevat kokevat kirkon edistävän paremmin yhteenkuuluvuutta kuin heikosti toimeentulevat. Puoluekannan mukaan positiivisimmin kirkkoa arvioivat kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat.

Tutkimuksen mukaan instituutioita edustaviin ammattilaisiin luotetaan vähemmin kuin itse instituutioihin. Ainoastaan kirkko on poikkeus: pappeihin luotetaan enemmän kuin kirkkoon. Kirkkoon luottamisen keskiarvo oli 5,0 (asteikolla 1–10) ja pappeihin luottamisen 5,7.

”Kirkkoon kohdistuva heikko luottamus liittyy instituution vanhakantaisuuteen ja yhteiskunnallisen merkityksen vähentymiseen”, summataan tutkimuksen johtopäätöksissä.

E2 on poliittisesti riippumaton, yleishyödyllinen ja monitieteinen tutkimuslaitos. Sen luottamustutkimus on niin sanottu monimenetelmätutkimus, jossa käytetään kysely- ja ryhmähaastatteluaineistoa. Kysely toteutettiin viime syksynä ja siihen vastasi 4 101 henkilöä. Haastattelut järjestettiin tämän vuoden maaliskuussa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliTimo Laanisen poliittinen muistelmakirja raottaa hengellisen elämän käännekohtia ja tietä pappeuteen
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Tanssii diakonia­työntekijöiden kanssa

Ei näytettäviä viestejä