Kahdeksan pääkaupunkiseudulla työskentelevää diakoniaviranhaltijaa on ilmaissut huolensa asenneilmaston raaistumisesta ja huono-osaisuuden kasautumisesta. Kyseiset diakoniatyöntekijät osallistuivat keskusteluun hallituksen leikkauspolitiikkaa vastustavalla sivustolla.
Diakoniaviranhaltijat kohtaavat työssään niitä suomalaisia, jotka elävät toimeentulorajan alapuolella syvässä köyhyydessä. Tähän joukkoon kuuluu noin kymmenen prosenttia kansasta.
***
Ruoka-avun jakaminen on ensiapua köyhyyteen. Se on tärkeää, mutta se ei poista köyhyyden syitä. Myllypuro on ollut eniten esillä ruoka-avun jakopaikkana, mutta sen lisäksi eri puolilla Suomea on satoja muita jakelupisteitä.
Viime vuosina ruoka-avun tarve on kasvanut. Se on yksi mittari eriarvoistumisen lisääntymisestä.
Esimerkiksi Kirkkopalvelujen Kotimaan- avun organisoima ja EU-elintarviketukeen perustuva Ruokapankki jakoi viime vuonna yli miljoona kiloa elintarvikkeita seurakuntien ja kristillisten toimijoiden kautta. Kotimaanapu on suurin EU-ruokajakelua koordinoiva taho Suomessa.
Diakoniaviranhaltijat nostivatkin kannanotossaan esille huolensa tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Erojen kasvaessa vaarantuu kyky ymmärtää heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevan ihmisen asemaa.
***
Parempaa yhteiskuntaa voi rakentaa kuuntelemalla nykyistä enemmän sosiaalityöntekijöiden sekä diakonien kokemuksia.
Tätä ääntä pitää kuunnella ja vetää siitä johtopäätöksiä silläkin uhalla, että köyhyyteen ja eriarvoistumiseen liittyvät avaukset kuullaan helposti puoluepoliittisina kannanottoina. Kirkon on asetuttava köyhän puolelle puoluepoliittisen leimautumisen uhalla. Ruokaa pitää jakaa, mutta myös ääntä on käytettävä.
Yhteiskunnan hyvyyttä pitää arvioida sen arvoista käsin. Siitä, pidetäänkö kaikista huolta, ja ovatko kaikki ihmiset oikeasti samanarvoisia.
***
Myös diakoniaviranhaltijoilta voi edellyttää suurempaa aktiivisuutta jakaa kokemuksiaan. Oman alan ihmisiä kokoavat seminaarit ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi diakonien pitäisi vielä enemmän olla yhteyksissä esimerkiksi kuntapäättäjiin. Näiden yhteyksien luomisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan esimiesten tukea.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Diakoniatyöntekijät: Työelämästä on tullut raakaa, ja ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan
Diakoniatyöntekijät: Pienituloiset eivät voi elää palkallaan, kokonaisuutta ei katso kukaan