Pääkirjoitus: Kahden maan kansalaiset

Edessä reitti tuntematon aukeaa. Näin veisataan Virsikirjan lisävihkon tunnetuimmassa virressä, Kaija Pispan sanoittamassa Kahden maan kansalaisessa.

Kahden maan kansalainen -nimellä on tehty monia muitakin hengellisiä lauluja. Tuplakansalaisuus liittyy kristillisen vaelluksen ytimeen. Kristitty on aina kahden maan kansalainen.

Kaksoiskansalaisuus on kuitenkin noussut esille täysin toisessa merkityksessä.

Viime viikolla Yle uutisoi Puolustusvoimien selvittävän, onko mahdollista rajoittaa kaksoiskansalaisilta pääsy valtion turvallisuuden kannalta merkittäviin virkoihin.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista pitää perusteltuna, ettei kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä valittaisi tiettyihin virkoihin Puolustusvoimissa tai ulkoministeriössä.

Tämä kyselytulos tuskin yllättää edes Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi venäläisille lienee täysin selvää, ettei mikään valtio tahdo ulkomaan kansalaisia turvallisuuspoliittisesti merkittäviin virkoihin puolustusvoimissaan.

Suurempi yllätys venäläisille todennäköisesti onkin se, että Venäjän kansalaisen on tällä hetkellä mahdollista toimia Suomen Puolustusvoimien korkeissa viroissa.

Kaksoiskansalaisuuden salliva laki tuli voimaan vuonna 2003. Ajankohtaiseen keskusteluun liittyen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että silloin elettiin toista maailmanaikaa. Hänen mukaansa olosuhde on muuttunut, ja siitä olisi syytä keskustella.

Presidentti Tarja Halonen muistutti niistä vaaroista, joita seuraa, jos ihmisiä niputetaan yhtenäisiin ryhmiin kansalaisuuden mukaan. Näin tapahtui esimerkiksi juutalaisille natsi-Saksan aikaan.

Mitään kansalaisuutta erikseen leimaamatta on perusteltua rajata osa Puolustusvoimien ja ulkoministeriön viroista vain Suomen kansalaisuuden omaaville henkilöille.

Suomen kansalaisuus ei kuitenkaan takaa vielä mitään. Ihminen on aina yksilö. Moniin virkoihin tehdään jo nyt turvallisuustarkistus kansallisuudesta riippumatta.

Tässä elämässä ihmisen edessä aukeaa aina tuntematon reitti kansalaisuuksien määrästä riippumatta. Tässä suhteessa kaikki ihmiset ovat samaa heimoa.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Pääkirjoitus: Kuuntele, älä ivaa!

Pääkirjoitus: Kohtuutta perheiden yhdistämisiin

Pääkirjoitus: Maailma Trumpin mukaan

Pääkirjoitus: Presidentti ja laupias samarialainen

Pääkirjoitus: Nobel-palkittu presidentti piti vuoden tärkeimmän puheen

Pääkirjoitus: Jos haluaa luottamusta, se pitää ansaita

Edellinen artikkeliKolumni: Parissasadassa vuodessa kristillisyydestä on tullut geenimuunneltua
Seuraava artikkeliQumranissa tehty luolalöytö – tutkijat toiveikkaita uusista kääröistä

Ei näytettäviä viestejä