Viime viikolla julkaistu evankelis-luterilaisen kirkon piispojen kannanotto Raamattu ja kirkko sisältää paljon tärkeää pohdintaa. Yksi on lähtökohta, jonka arkkipiispa Tapio Luoma otti esiin kannanoton julkistamistilaisuudessa. Nimittäin se, että kysymykset ovat muuttuneet.
Enää ei kysytä – kuten vuoden 1972 piispojen raamattukannanotoissa –, onko Raamattu luotettava. Toki se voi olla kirkon sisäinen kysymyksenasettelu yhä jossain tilanteessa, mutta tavallista ihmistä kiinnostaa nyt, miten Raamattu voi olla itselle merkityksellinen, miten se liittyy omaan elämään.
Raamattu on monikerroksinen teos, jolle historia on antanut lisää merkityksiä. Raamattu on myös ihmisyyden peili, jonka ääressä nykyihminenkin voi tehdä perimmäisiä kysymyksiä.
***
Kirkon kannalta olennaista on havaita, että vaikka ihminen ei vuosisatojen tai -tuhansien saatossa ole olennaisesti muuttunut, hänen kysymyksensä kuitenkin ovat. Tai ainakaan niitä ei ilmaista samoilla käsitteillä kuin ennen.
Vuoden kristillisen kirjan valinnut piispa Mari Leppänen kuvaili Anni Pesosen kirjaa Credo – Tieni mystiikkaan sanoilla avoin ja rehellinen. Kirjassa yksilöllinen pohdinta on yleistä.
Hengellisen elämän kysymykset nousevat ihmisestä itsestään, eivät ulkoa annettuina. Psykologian lainalaisuudet ja minuuden kysymykset eivät ole hengellisyydestä irrallisia asioita.
Niinpä esimerkiksi kirkon isot peruskysymykset syntisyydestä, pelastuksesta tai iankaikkisesta elämästä vaativat nykyisin toisenlaisen lähestymistavan kuin aiemmin. On kuultava kysymys ennen kuin voi vastata. Perinteinen vastaus ei aina edes liity uuteen kysymykseen.
***
Avoimuus ja rehellisyys ovat avainsanoja, kun kirkon ihmiset – niin työntekijät kuin maallikot – antautuvat vuorovaikutukseen elämäänsä pohtivien ja henkisyyttä etsivien ihmisten kanssa.
On kyse siitä, puhutaanko samaa kieltä ja sopivatko vanhat vastaukset uusiin kysymyksiin. Ja mikä tärkeintä: vuorovaikutus ei ole omien näkemysten tyrkyttämistä.
Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Pääkirjoitus on julkaistu 5.11.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.