Vuoden 2005 Eurogallupin tulosten mukaan Virossa oli uskovia vain 16 prosenttia. Tästä on johdettu yleinen hokema, että Virossa asuisi Euroopan vähiten uskonnollinen ja maailman ateistisin kansa.
”Yleinen tilanne virolaisten uskonelämän osalta on kuitenkin monitahoisempi, ja huolimatta pienestä väkiluvusta (1,3 miljoonaa) Viro on uskonnoiltaan hyvin monipuolinen maa. Sen vuoksi ei ole syytä puhua Virosta vähäuskoisena maana, vaan pikemminkin uskontojen suhteen monipuolisena maana”, kirjoittaa Vartija-lehdessä virolainen diplomaatti ja luterilainen pappi Kristel Engman.
Engman kirjoittaa virolaisen uskonnollisuuden erityispiirteistä ja viittaa tutkimuksiin, joissa esiin nousee kaksi käsitettä, kulissi-rooli ja sijaisuskonnollisuus.
Kulissi-rooli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että virolaisista 72 prosenttia haluaa, että Euroopan kulttuuri säilyisi kristillisenä. Kristinuskon puoltajia on Virossa enemmän kuin kristittyjä.
Tarton yliopiston uskontososiologi Lea Altnurmen mukaan Virossa on levinnyt niin sanottu sijaisuskonnollisuus, jossa ei-kristitty enemmistö haluaa, että kristillinen vähemmistö säilyttäisi enemmistön puolesta kristilliset arvot, perinteiset tavat ja moraalin.
”Virolaisten usko Jumalaan on hyvin yksilöllistä. Sen eräänä tunnuksena on ajattelutapa, että uskovaisena oleminen ja suhde Jumalaan ei edellytä siteitä kirkkoon instituutiona tai jumalanpalvelukseen osallistumista, vaan uskoa voi harjoittaa myös yksin”, Engman kirjoittaa Vartijassa.
Kritityistä Virossa on ortodokseja noin 210 000, luterilaisia 175 000, baptisteja 6 000, katolilaisia 6 000. Lisäksi maassa toimii metodisteja, helluntailaisia, adventisteja sekä eräitä ukrainalaisia ja armenialaisia kirkkokuntia.
Ei-kristillisistä yhdistyksistä Virossa toimivat taaruskoisten ja maauskoisten Maavalla Koda, juutalaisten seurakunta sekä buddhalaiset ja islamilaiset yhteisöt.
Kuva: Mari Teinilä. Juhlamessu Tarton Paavalin kirkossa.
Lue myös:
Virolaisten enemmistö pitää muinaisuskontoa maan oikeana uskontona