Olli Kortekangas: Ehtoollisvirsi ilman tunnevetoista mollia

Soi kunniaksi Luojan -virsi, Iisalmen vanhassa kirkossa, kesällä 1960, on yksi säveltäjä Olli Kortekankaan ensimmäisistä musiikillisista elämyksistä.

Virret – kuten laulut ja laulaminen yleensäkin – ovat tuttuja lapsuudesta asti, toteaa pappis- ja opettajaperheessä kasvanut säveltäjä, jonka isä Paavo Kortekangas tunnettiin myöhemmin myös piispana

Sittemmin tutuksi ovat tulleet konserttisalit ympäri maailmaa. Ennen kaikkea ilmaisuvoimaisista oopperoista ja kuoroteoksista tunnettu säveltäjä on palkittu niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

– Löysin kutsumukseni musiikin parista teini-ikäisenä soittamisen, kuorossa laulamisen ja säveltämisen kautta. Hyvillä opettajilla oli varmasti osuutensa asiaan, toteaa Helsingissä asuva Kortekangas.

Kortekangas on nyt myös liittynyt virsikirjan virsisäveltäjien jatkumoon, sillä parikymmentä vuotta sitten syntynyt teos valittiin virsikirjan lisävihkoon.

Virsi ”Tämä on…”, alkuperäiseltä nimeltään Uusi ehtoollisvirsi, syntyi osana Espoon seurakuntien tilaamaa Riemuvuoden juhlamessua vuonna 1999.

Reilusti yli toistasataa teosta säveltänyt Kortekangas ei muista yksittäisen työn syntymistä tarkasti, mutta eräs erityinen toive hänellä oli virren sanoittajalle, siskolleen Vuokko Kortekankaalle.

– Pyysin häntä kirjoittamaan erilaisen, modernin ehtoollisvirren, sellaisen joka ehkä vetoaisi satunnaisempaankin kirkossa kävijään eikä olisi uskonvarmuudellaan poissulkeva. Musiikissa pyrin välttämään monissa ehtoollisvirsissä kokemaani mollivoittoista emotionaalisuutta.

Kortekangas arvelee jotain osuneen oikeaan, sillä vastaanotto on tähän mennessä ollut ilahduttavan hyvä.

– Sekä sanoja että sävelmää on kiitelty tuoreudesta. Olen myös kuullut, että se on helposti omaksuttava.

– Tyylillisesti virsi 957 liittyy protestanttisten koraalien traditioon, toivottavasti siihen jotain uutta tuoden. Melodisesti ja harmonisesti siinä on paljon modaalisuutta, Kortekangas kuvailee.

Juuri nyt Olli Kortekangas säveltää VIA-nimistä oratoriota Naantalin musiikkijuhlille 2017.

– Se on Kirkkohallituksen tilausteos reformaation juhlavuoteen. Suunnitteilla on myös ooppera Veljeni vartija Tampere-taloon vuodelle 2018.

Maailmanmatkaajan maantieteellinen ja henkinen kiintopiste löytyy Naantalin Rymättylästä, lapsuuden kesämökiltä, joka on nykyään säveltäjän kakkosasunto ja jossa hän työskentelee lähes puolet vuodesta.

Kuva: Saara Vuorjoki. Suomen tunnetuimpiin säveltäjiin lukeutuvan Olli Kortekankaan teoksissa kuuluu hänen kiinnostuksensa ihmisääneen, vokaalimusiikkiin ja musiikkiteatteriin.

Lue myös:

Tytti Issakainen: Virret ovat superfoodia

Jyrki Linjama: Virren ei pidä olla väistelevä

Pekka Kosonen: Virsi on suomalaisen bluesia

Pirjo Vahtola: Virret ovat uskon kieltä

Virrentekijä Jukka Salminen: Lepään vanhoissa virsissä

Joonatan Rautio: Virsi ei ole kertakäyttötavaraa

Sirkku Rintamäki: Virsi humahduttaa toiseen todellisuuteen

Edellinen artikkeliPaavi aloitti surmatun ranskalaispapin pyhimysprosessin
Seuraava artikkeliTurvapaikanhakijat saavat jäädä Kyyjärvelle, vaikka vastaanottokeskus suljetaan

Ei näytettäviä viestejä