Mitä eroa on baptistilla ja metodistilla?
– Metodisti on baptisti, joka osaa lukea ja kirjoittaa!
Vitsin kertoo Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva Helsingin ruotsikielisen baptistiseurakunnan Betel-salin kahviossa kaupungin ydinkeskustassa.
Letkautuksen tarkoitus on kuvata baptismia työläisten ja vähäväkisemmän kansanosan kirkkona. Monet baptistit elivät orjina Yhdysvaltain Etelävaltioissa. Valkoiset baptistitkin olivat usein puuvillapeltojen työläisiä.
– Myös Suomessa baptismilla on ollut vahva asema työläistaustaisten keskuudessa seurakuntien syntyvaiheissa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Heitä on ollut erityisesti Tampereella ja Vaajakoskella.
Suomessa baptistit ovat pieni vähemmistö. Kaikkiaan heitä on noin 3 000. Hieman alle puolet heistä on suomen- ja loput ruotsinkielisiä. Viime aikoina mukaan on tullut myös venäjänkielisiä sekä burmalaisia, joita liittyi baptistikirkkoon useita satoja viime vuonna.
– Yksi haasteistamme on oppia toimimaan monikulttuurisena seurakuntana, Jari Portaankorva sanoo.
Suomen baptistikirkon keskustoimisto on Tampereella, jossa Portaankorva on osan viikkoa. Lisäksi hän on Helsingin baptistiseurakunnan pastori.
Lähetystyötä ja tutkimusta Sierra Leonessa
Jari Portaankorva, 54, on kotoisin Rovaniemeltä. Hänen sukunsa on vanhoillislestadiolainen.
– Tulin uskoon 1975 luterilaisen kotiseurakunnan rippileirillä, mutta liikuin myös helluntaiseurakunnassa. Vuonna 1985 menin baptistien raamattukouluun. Tarkoitus oli valmistautua lähetystyöhön.
Portaankorva lähtikin 1990-luvun lopussa lähetystyöhön Sierra Leoneen, jossa Euroopan baptistit olivat tehneet lähetystyötä jo 1970-luvulta lähtien. Baptistien määrä maassa oli lähetystyön seurauksena kasvanut paristasadasta 20 000:een.
Portaankorvan lähetyskausi jäi kuitenkin vain vajaan kolmen kuukauden mittaiseksi. Sierra Leonessa alkoi uudestaan 1998 sisällissota, joka pienen rauhanjakson jälkeen jatkui aina vuoteen 2002.
Sierra Leone ei kuitenkaan jättänyt Portaankorvaa rauhaan, sillä Suomen baptisteilla on maassa kehitysyhteistyöhankkeita. Lisäksi Portaankorva valmistelee uskontotieteen artikkeliväitöskirjaa kristittyjen ja muslimien välisistä keskusteluista Sierra Leonen rauhanprosessissa.
”Eurooppalainen ja yhdysvaltalainen baptismi ovat erilaisia”
Baptismin tulosta Suomeen on ensi vuonna kulunut 160 vuotta. Ensimmäinen seurakunta perustettiin Ahvenanmaalle. Kirkkokunnaksi baptistit järjestäytyivät jo 1800-luvun lopussa eriuskolaislain myötä.
Baptistien juuret ulottuvat reformaatioon 1500-luvulle. Anabaptisteiksi nimitetyt uudelleen kastajat muodostavat yhden reformaation kolmesta haarasta luterilaisuuden ja reformoidun kirkon ohella. Muun muassa Martti
Luther vastusti anabaptisteja ankarasti ja tuomitsi heidät harhaoppisiksi
Anabaptismin jälkeläisiä ovat baptistit, mennoniitat, metodistit, adventistit, helluntailaiset ja vapaakirkkolaiset. Näiden kirkkokuntien väljä kokonaisuus on nykyisin protestantismin suuntauksista suurin. Heitä on noin 400 miljoonaa.
Modernin baptismin syntyhistoriassa on myös toisenlaisia lähtökohtia. Ensimmäinen baptistiseurakunta syntyi englantilaisten pakolaisten joukossa Hollannissa vuonna 1609. Se oli eräänlainen vastaveto anglikaanisen kirkon sisäiselle jakautuneisuudelle.
Baptistien nimi viittaa kasteeseen. Kaste on tärkeä, nimenomaan uskovien kaste. Kastetta ei ymmärretä sakramenttina, vaan tunnustautumisena uskoon.
Baptistit korostavat seurakuntien täyttä vapautta, kuten myös ehdotonta uskonnonvapautta kaikille uskonnoille. Usko on ihmisen ja Jumalan välinen asia eikä siinä tarvita valtiota mihinkään. Tänä päivänäkin baptistiseurakuntia luonnehtii suuri itsenäisyys.
Luterilaiseen valtakirkkoajatteluun ja teologiseen karsinointiin tottuneen on vaikea hahmottaa baptismin kokonaisuutta. Maailmanlaajasti baptisteja on noin 60 miljoonaa, lapset mukaan lukien yli 100 miljoonaa. Suurin baptistikirkkokunta on Southern Baptists Convention Yhdysvalloissa noin 17 miljoonalla jäsenellään.
– Eurooppalainen ja yhdysvaltalainen baptismi ovat luonteeltaan kovin erilaisia. Niin myös keskieurooppalainen ja pohjoismainen baptismi, Jari Portaankorva sanoo.
– Baptismin teologinen lähtökohta on yhtä lailla Lutherissa, Calvinissa kuin Augustinuksessa. Emme korosta vain kokemuksellisuutta, kuten usein luullaan, vaan Raamattua.
Jari Portaankorva sanoo suomalaisena baptistina tuntevansa luterilaisen pietistisen ajattelun varsin läheiseksi. Näin eivät koe esimerkiksi etelän baptistit Yhdysvalloissa.
Kaste ja ehtoollinen erottavat evankelis-luterilaisista
Suomen baptistikirkko ja evankelis-luterilainen kirkko ovat vuodesta 1997 lähtien käyneet jo kuusi kertaa kahdenvälisiä ekumeenisia neuvotteluja. Portaankorva on osallistunut niistä kaikkiin paitsi yhteen. Seuraava neuvottelu on ensi syksynä.
– On ollut yllättävää havaita, että meillä on paljon yhteistä reformaation perintöä. Suurin ero on ehtoollisen ja kasteen ymmärtämisessä. Meillä esimerkiksi ehtoollisella on symbolinen merkitys, kyse on ihmisen sydämessä tapahtuvista asioista.
Luterilaisen ja baptistien välillä ei ole ehtoollisyhteyttä, mutta baptistit ovat ehtoollisvieraanvaraisuuden nimissä avanneet oman ehtoollisensa kaikille. Luterilaiset eivät ole toimineet vastavuoroisesti. Portaankorva tietää tämän eikä käy luterilaisessa kirkossa ehtoollisella.
Neuvottelujen seurauksena sovittiin virallisesti, että baptistit voivat käyttää luterilaisia kirkkoja vihkiäisiin ja kappeleita hautajaisiin. Kirkkojen ovet olivat käytännössä olleet avoimena baptisteille vuosikymmeniä jo ennen neuvotteluja.
– Neuvotteluissa on ollut hyvä ja sovinnollinen henki. Ensin niitä veti luterilaiselta puolelta piispa Juha Pihkala, sittemmin Matti Repo.
Suomen ja Pohjoismaiden ekumeeniset näkemykset ovat erityislaatuisia verrattuna monien muiden maiden kirkkojen tilanteisiin. Suomenkielinen baptistikirkko on Suomessa tarkkailijajäsen ekumeenisessa neuvostossa ja ruotsinkieliset baptistit ovat sen täysjäseniä. Sen pääsihteerinä toimi pitkään ruotsinkielisen baptistiseurakunnan pastori Jan Edström.
Vuonna 2012 pidettyjen oppikeskustelujen jälkeen todettiin, että neuvotteluissa korjattiin 1500-luvun oppituomioiden ja 1800-luvun kielteisten kokemusten muistoja ajalta ennen uskonnonvapautta, ja löydettiin sovinnon henki.
Nykyiseen suomalaiseen baptismiin ei kuulu Pyhän Hengen lahjojen korostus merkkinä uskosta. Karismaattisuudesta kyllä puhutaan baptistien keskuudessa, mutta ei niin kiihkeästi kuin vaikkapa helluntailaisuudessa.
Verrattuna helluntailaisuuteen baptistiseurakunnat eivät ole samalla tavalla ”keskusjohtoisia”. Asioista ei päätä vanhimmisto, vaan seurakunnan yhteinen jäsenten kokous on ylin päättäjä. Seurakuntien itsenäisyys on yksi baptismin kulmakiviä, vaikka seurakunnat muodostavatkin kirkkokunnan. Seurakunnat ovat tavallisesti pieniä. Ne voivat korotuksiltaan ja ilmapiiriltään olla keskenään hyvinkin erilaisia.
Liikkeen tunnetut henkilöt ovat myös hyvin erilaisia. Baptisteja taustaltaan ovat muiden muassa kirjailija John Bunyan, lainsuojaton Jesse James, evankelista Billy Graham, presidentti Bill Clinton, muusikko Johnny Cash ja sijoittaja John D. Rockefeller.
”Kukaan ei toistaiseksi ole esittänyt naista pastoriksi”
Baptismi on monilta tulkinnoiltaan teologisesti konservatiivinen. Raamattua pidetään ohjenuorana. Seurakuntakuri ei ole yhtä tiukkaa kuin eräissä muissa yhteisöissä.
– Jokainen on viime kädessä vastuussa Jumalan edessä, ei yhteisön. Seurakuntakuri toimii opetuksen, ei erottamisen avulla, Portaankorva sanoo.
Hän ei muista, milloin joku olisi oikeasti erotettu seurakunnasta.
Pastoriksi tullaan joko pitkän kokemuksen tai raamattukoulutuksen kautta. Euroopassa on baptistiseurakuntia, joissa myös naiset ovat pastoreina.
– Mikään sääntö ei estä, etteikö myös Suomessa nainen voisi olla baptistipastori, mutta kaikki eivät ehkä jaa tätä näkemystäni. Kukaan ei toistaiseksi ole esittänyt naista pastoriksi.
Mikä yhdistää baptisteja ja tataareja?
Baptistikirkon nettisivuilla uskonnonopettaja Maija Latvala pohtii, mitä liikkeen jäsenistä tulisi, jos eivät enää syystä tai toisesta olisi baptisteja. ”Helluntailaisiksi tuskin ryhtyisimme. Liian karismaattista. Luterilainen kirkkokin tuntuu luontevammalta vaihtoehdolta”.
Latvalan pohdinta suhteesta helluntailaisuuteen on kiinnostavaa. Kun helluntailaisuus tuli Suomeen, osa baptisteista siirtyi uskonnonvapauslain ansiosta siihen.
– Vähemmistöasema ei enää ole ongelmallinen. Baptistit ajettiin 1800-luvulla marginaaliin ja myöhemmin halusimme itse olla marginaalissa osallistumatta yhteiskunnalliseen elämään. Tänään emme ole kummajaisia yhteiskunnassa. Olemme 100-prosenttisesti baptisteja ja suomalaisia.
Hän viittaa Suomen tataareihin, joista hän on tehnyt uskontotieteen gradunsa. He käyttävät edellistä prosentti-ilmaisua omasta identiteetistään.
– Itseymmärryksemme mukaan me baptistit olemme Suomessa protestanttinen vähemmistökirkko.
Jari Portaankorvan tervehdys Kotimaalle:
”Tahdon onnitella 110-vuotiasta Kotimaata sen pitkästä työstä suomalaisen kristillisen kentän keskellä. Lehti on tuttu ja turvallinen. Kantaaottavat kirjoitukset ja asiallinen linja miellyttävät lukijaa aina. Onnea ja siunausta lehdelle ja sen tekijöille.”
Juttu on julkaistu 15.5. ilmestyneessä Kotimaassa.
Kuva: Cristian Medel