Lappeen seurakunnassa Lappeenrannassa järjestettiin viime viikolla moporipari, jonka aikana valtaosa leiriläisistä suoritti mopokortin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka ilta muutaman tunnin ajan 12 riparilaista suoritti mopokorttiin kuuluvia teoria- ja ajotunteja paikallisen ajo-opettajan johdolla. Tällä välin kuusi riparilaista, jotka eivät mopokorttia suorittaneet, pitivät isosten kanssa lähetyspiiriä.
Mopo-kokonaisuus ei syönyt tilaa riparin normaaleilta toiminnoilta tai opetukselta, kertoo nuorisotyönohjaaja Anni Wahlroos.
– Kaikki iltaohjelmat ja saunomiset on mahdollista suorittaa ihan normaalisti. Ainoa, mistä tämä vähän nipistää, on vapaa-aika.
Moporiparin toteutuksen eräänä perusteena on ollut se, että näin saadaan rippikoulu tuotua lähemmäksi nuorten maailmaa. Viesti on myös se, että nuoret hyväksytään omine harrastuksineen ja tarpeineen. Opettajatiimi on kokenut onnistuneensa leirisuunnittelussa, eikä mistään opetettavasta aiheesta, evankeliumin julistamisesta tai leirin muusta ohjelmasta ole jouduttu tinkimään.
Ajallinen panostus mopokorttiin ei ole Wahlroosin mukaan harmittanut ketään. Lähetyspiiriä pitävät riparilaiset ovat olleet tyytyväisiä.
– Ainoastaan isosten mielestä ryhmä on vähän hajonnut, mutta mielestäni se on päinvastoin yllättävän yhtenäinen. Esimerkiksi ruokailuissa ja muissa ei jakauduta moporyhmään ja muihin.
Kesäteologi Tapio Kilpiä on löytänyt aiheesta syvennystä oppitunteihin.
– Kun kävimme läpi Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen merkityksiä, niin sovitusta sai kirkastettua kertomalla viritetyllä mopolla poliisiin haaviin jäämisen sovittamisesta ja lunastuksen merkitystä kertomalla lunastukseen joutuneesta Derbystä, Kilpiä sanoo.
Yhteistyökumppanin sopivuus on tärkeää
Moporiparin onnistumiseen vaikuttaa Anni Wahlroosin mukaan olennaisesti hyvä autokoulu. Lappeessa mukana on paikallinen autokoulu ja sen opettaja, joka lähti heti innolla mukaan.
– Ajo-opettajalla on hyvä ote nuoriin. Hänen mukaansa tämä ryhmä on erityisen kannustava ja tukee toisiaan hyvin. Esimerkiksi yksi kovispoika on kuulemma ajotunneilla hyvin huomaavainen muita kohtaan, Anni Wahlroos kertoo.
Ajatus mopokortin ja rippikoulun yhdessä suorittamisesta tuli eräältä isältä, joka oli saunan lauteella miettinyt, miten nämä kaksi nuorten elämään olennaisesti kuuluvaa asiaa voisi yhdistää.
Mopokortin suorittaminen on Lappeen seudulla hyvin yleistä, sillä monelle nuorelle mopo on ainoa keino kulkea harrastuksiin ja kavereita tapaamaan.
– Riparilla on muutenkin kivaa ja sitten kun tähän on voinut vielä lisäksi yhdistää oman rakkaan harrastuksen, niin kokonaisuus on aivan mahtava. Olen saanut täältä uusia ystäviä ja meitä yhdistää sama harrastus. Tulemme varmasti jatkossakin pysymään ystävinä. Tavallisesti koulussa katsotaan pitkään tällaista moottoriurheilua, kuten cartingia ja enduroa harrastavaa tyttöä, mutta täällä minut on hyväksytty heti joukkoon. Pojat jopa arvostavat sitä, että osaan korjata mopoja ja tunnen myös koneiden tekniikkapuolta ajamisen lisäksi, sanoo moporiparia suorittava Hilja Aliranta.
– En ole kokenut ongelmaksi sitä, että osa porukasta on välillä erillään, vaikka olisihan se tietysti kiva jos oltaisiin koko ajan yhdessä. Mopotuntien ajaksi on kuitenkin löytynyt aina jotain tekemistä, sanoo Janina Kokki, joka ei osallistu mopokortin suorittamiseen.
Juttu perustuu leirin työntekijöiden kirjoittamaan materiaaliin.
Kuvat: Alex Fröjdlund ja Tapio Kilpiä