Vaikka rippikoulu lähestyy, muu elämä tyvenineen ja karikoineen ei katoa. Mahdolliset mielenterveyden häiriöt, ongelmat jaksamisessa tai perhetilanteeseen liittyvät kuormat seuraavat nuorta myös leirille.
Siksi seurakunnissa on yhä useammin pysähdytty leirikuntoisuuteen liittyvien kysymysten äärelle. Leirikuntoisuudella tarkoitetaan sitä, että nuori kykenee kohtuudella selviytymään leirikokonaisuudesta. Mitä vastuussa olevan aikuisen sitten on syytä tietää?
Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkosen mielestä kysymys on ennen kaikkea kokonaisuudesta.
– Ei ole mielekästä määritellä tarkkoja rajoja leirikuntoisuudelle. Nuoret ovat keskenään hyvin erilaisia.
Kokkonen painottaa, että lähtötilanne ei paljasta koko kuvaa. Nuori, jonka rippikoulutaival alkaa haasteellisesti, saattaa yllättää ja selvitä leiristä hienosti.
– Tämän takia tarkkojen etukäteisrajojen pohtiminen on riski. Niihin takertumalla voi monelta mennä hieno yhteinen kokemus ohi.
VUODEN 2017 rippikoulusuunnitelma Suuri ihme linjaa, että rippikoulun tulee alkaa reilusti ennen intensiivijaksoa. Yhteisiä tapaamisia, kirkkokäyntejä ja vanhempainiltoja järjestetään hyvissä ajoin etukäteen.
Jarmo Kokkosen mukaan ryhmällä on parhaimmillaan jopa puolen vuoden tutustumisaika, jolloin kokonaisuus ehtii hahmottua työntekijöille.
– Työntekijällä on mahdollisuus kartuttaa tietoaan nuoresta ja ryhmän dynamiikasta hyvissä ajoin ennen leirille lähtemistä. Vaikka turvatietolomakkeet ovat tärkeitä, ei mikään korvaa kohtaamista ja tutustumista kasvokkain.
Ennen leiriä turvallisuusvastaavalla on oltava riittävät tiedot nuoren terveydentilasta ja esimerkiksi mahdollisista lääkityksistä. Kaikki ei kuitenkaan ole vanhempien tiedossa, tai aina vanhemmat eivät halua kertoa huolta herättävistä asioista. Kokkosen mukaan luottamuksen synnyttäminen on ensiarvoista.
– Työntekijän täytyy vakuuttaa perhe siitä, että kaikki tieto on arvokasta. Vanhempien on ymmärrettävä, että seurakunnan työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on vaitiolovelvollisuus.
Kokkonen pitää leiriä edeltävää tapaamista vanhempien kanssa olennaisena. Samalla hän tiedostaa, että esimerkiksi jokaisen rippikoululaisen kotona vieraileminen vie runsaasti aikaa.
– Tämä on kuitenkin juuri sellaista toimintaa, johon resursseja kannattaa laittaa.
Jarmo Kokkonen toivoo, että työntekijät eivät jäisi huoltensa tai huomioidensa kanssa yksin.
– Kukaan ei saa jäädä yksin pohtimaan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita. Asiat ovat sen verran vakavia.
Nuoren taustasta voi löytyä itsetuhoisuutta, väkivaltaista käytöstä ja pitkälle kriisiytyneitä kaverisuhteita. Myös syömishäiriöt ja keskittymishäiriöt ovat yleistyneet.
Toisaalta tärkeää on, että nuorta ei nähdä ensisijaisesti ongelmien tai diagnoosien läpi. Nuori on aina enemmän kuin diagnoosinsa.
– Jokainen tulee nähdä ainutkertaisena persoonana, Kokkonen sanoo.
NUORISOLÄÄKETIETEEN DOSENTTI Silja Kosola pitää keskustelua leirikuntoisuudesta tärkeänä. Vaikka koulukuntoisuus-sana on ristiriitainen, leirikuntoisuuden käsite on Kosolan mielestä relevantti.
– Nuorella on oppivelvollisuus, joten koulumaailmasta erottaminen ei palvele ongelmiin ajautuneen nuoren asiaa. Päinvastoin. Leiritodellisuuden suhteen kysymys on olennaisesti eri, sillä kellään ei ole mitään subjektiivista oikeutta tai velvollisuutta lähteä rippikoululeirille.
Kosolan mukaan seurakunnan on pystyttävä takaamaan turvallinen ja hyvä kokemus kaikille leiriläisille. Siksi leirikuntoisuuden käsite on hyväksyttävä.
– Arviointi on kuitenkin hankalaa, sillä esimerkiksi pitkäaikaissairauksista kärsivien nuorten vanhemmat arvioivat heidän elämänlaatunsa huonommaksi kuin nuori itse. Vanhempien arviot ovat usein huolen sävyttämiä.
Mielenterveyden ongelmista vanhemmat eivät välttämättä edes tiedä. Kosolan mukaan nuoret kykenevät pitämään kotona kulisseja yllä todella pitkään.
Rippileirin turvallisuuden ja onnistumisen kannalta keskeinen kysymys on Kosolan mukaan se, millainen nuoren toimintakyky arjessa on.
– Onko nuori ollut aiemmin poissa kotoa? Miten se on sujunut? Tarvitseeko nuori koulussa tukitoimia ja jos tarvitsee, niin miten hän on ottanut ne vastaan?
Kosola ajattelee, että vanhempainhillassa vanhemmat olisi hyvä saada pohtimaan nuoren elämän kokonaisuutta.
– Vanhemmat voivat pohtia, mitä vahvuuksia ja haasteita nuoren ihmissuhteissa ja arkielämässä on.
YKSI TÄRKEÄ tarkkailun kohde on Silja Kosolan mukaan uni. Väestötasolla nuoret nukkuvat vähemmän kuin koskaan aiemmin.
– On merkillistä, miten vähän vanhemmat tietävät lapsensa nukkumisesta. Unen määrän väheneminen alkoi jo 1990-luvun lopulla telkkarikanavien lisääntyessä.
Nyt 2020-luvulla lähes jokaisella nuorella on oma älypuhelin. Se on lisännyt valvomista entisestään.
– Moni nuori nukkuu puhelimen kanssa ja hetkeksikin havahtuessaan vilkaisee sitä. Tämä liittyy myös lisääntyneisiin keskittymishongelmiin.
Keskustelu puhelinajan rajoittamisesta on arkipäivää myös rippikouluissa. Kosolan mielestä ihannetilanne olisi se, että joka päivä olisi pieni puhelinhetki, mutta muuten puhelimet pidettäisiin kokonaan poissa.
– Puhelimet voivat varastaa koko show’n, eivätkä nuoret osaa olla samalla tavalla läsnä. Muistot ja kokemukset köyhtyvät. Yhdessä oleminen ja touhuaminenhan on leirin ydintä.
Yleisellä tasolla Kosola kertoo nuorten olevan aiempaa nuhteettomampia. Nykynuoret käyttävät esimerkiksi aiempia sukupolvia vähemmän päihteitä ja ovat vähemmän tekemisissä poliisin kanssa. Toisaalta polarisaatio on vahvaa.
– Nuorilla, joilla on ongelmia, on niitä usein kokonainen vyyhti.
JARMO KOKKONEN muistuttaa, etteivät leirimuotoiset rippikoulut ole ainoa vaihtoehto.
– Yksityisrippikoulut, pienryhmärippikoulut ja päivärippikoulut ovat hyviä vaihtoehtoja. Muoto on toissijaista, sisältö tärkeintä.
Kokkonen iloitsee siitä, että esimerkiksi päivärippikoulut toimivat monessa seurakunnassa hienosti.
– Päivisin ollaan yhdessä ja tehdään retkiä eli nautitaan leirielämän parhaista puolista. Illalla pääsee kuitenkin kotona suihkuun ja omaan sänkyyn nukkumaan.
Kokkonen tietää myös tapauksia, jolloin nuorella on ollut lievän kehitysvamman johdosta avustaja mukana leirillä.
– Kastetulla on oikeus tuettuun rippikouluun. Kaikki on sovittavissa. Rippikoulu voi tarvittaessa myös laskeutua laitokseen, jossa nuori elää.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Missä kunnossa voi lähteä rippikoululeirille? Kotimaa kysyi asiantuntijoilta, mitä nuoren leirikuntoisuus tarkoittaa