Uuden henkisyyden, esimerkiksi New Agen näkökulmasta kirkko mielletään laitokseksi, jossa korostuvat Raamatun ohjeellisuus sekä tarkasti määritellyt ja uskottavaksi annettavat opit.
– Nämä sulkevat New Age -liikkeiden ja ajattelun näkökulmasta pois jotakin, mitä ihminen ei voi sitten tehdä tai toteuttaa. Kirkossa voi häiritä myös tietty kokemuksellisuuden puute.
Näin pohdiskelee Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Hän on tutkinut uusia uskonnollisia liikkeitä ja virtauksia.
Sohlberg osallistui Helsingissä tänään päättyneeseen The Nordic Lutheran Folk Churches and New Spirituality -konferenssiin.
Sohlbergin mukaan New Age -spiritualiteerissa ”ylhäältä alas” annetut asiat eivät miellytä. Henkinen ihminen tahtoo itse arvioida ja valita henkisyytensä rakennuspuut.
– Myös kirkon viljelemä synti-käsite mielletään vaikeaksi. Siinä ihmisen pahuus ja toivoton tila korostuu uushenkisyyden näkökulmasta liiaksi. Moni henkisyyden kentällä liikkuva kokee, että ihmisessä on paljon hyvyyden potentiaalia: autenttista, hyvää ja puhdasta. Puhe syntiturmeluksesta ei istu tähän ajattelumalliin, Sohlberg sanoo.
Joissakin New Age -tulkinnoissa ajatellaan kirkon jopa pimittäneen Jeesuksen alkuperäisen henkisyyden juhlistuksen. Jeesus nähdään usein ennen muuta henkisenä mestarina.
New Agessa vierastetaan myös kristillisen dogmatiikan ajatusta sovituksesta, ja Jumalan vaatimasta veriuhrista.
– New Agelle on usein tyypillistä, että ”pelastukseen” tai jumalayhteyteen tarvittavat voimavarat piilevät ihmisen sisältä. Siellä jossakin on myös jumalallisuuden kipinä. Ihmiselle on mahdollista löytää nämä voimavarat.
Sohlbergin mukaan New Age on hyvin monimuotoinen ilmiö ja tutkijoidenkin parissa siitä on eri näkemyksiä. Siinä on mukana aineksia myös kristinuskosta, onhan kysymyksessä länsimainen ilmiö.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: