Maakuntalehti Kaleva nosti esiin lestadiolaisten hoitokokoukset – Oulussa ne ovat "keskeinen osa" rauhanyhdistyksen toimintaa

Sanomalehti Kaleva 14.1.2021.

Vanhoillislestadiolaiset hoitokokoukset eivät ole vain 1970–80-luvuille jäänyt ilmiö, vaan niitä pidetään edelleen. Viimeksi asia on nostettu esiin maakuntalehti Kalevan laajassa artikkelikokonaisuudessa.

Oulussa ilmestyvä Kaleva käsitteli viime sunnuntain 10.1. numerossaan hoitokokouksia kahdella aukeamalla ja jatkoi aihetta torstaina 14.1. rauhanyhdistysten johtajien haastattelulla.

Lehti perusteli sunnuntaisen artikkelikokonaisuuden yhteydessä aiheen käsittelyä sillä, että vanhoillislestadiolaisuuden epäkohdat eivät ole vain liikkeen sisäisiä vaan myös yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Vanhoillislestadiolaisista iso osa asuu Kalevan ydinlevikkialueella.

Kaleva haastatteli eri puolilta Suomea yli kahtakymmentä henkilöä, joista 15 kertoi kokeneensa hoidetuksi tulemista viime vuosikymmenen aikana. Monella oli kokemuksia viideltä viime vuodelta, useammalla havaintoja vuodelta 2020. Hoitamiseen oli tavallisesti osallistunut muutama ihminen, mutta myös useamman kymmenen henkilön tilaisuuksia oli pidetty.

Hoidetuksi joutumisen syitä olivat Kalevan mukaan muun muassa vääränsisältöiset puheet, avioero, kirkkokuorossa laulaminen sekä ehkäisykiellon, naispappeusnäkemyksen tai muun liikkeen opetuksen kyseenalaistaminen.

Aloitteen hoitamiseen oli yleensä tehnyt paikallisen rauhanyhdistyksen puheenjohtaja tai joku sen kokeneista puhujista. Kaikki Kalevan haastattelemat henkilöt olivat kertoneet hoitamisen olleen heille vastentahtoinen, kielteinen ja epäoikeudenmukaiselta tuntunut kokemus.

"Oulussa uskovaiset ovat hoitaneet toinen toisiaan"

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila kommentoi sunnuntain Kalevassa, että toisen ihmisen painostaminen ei ole koskaan oikein.

"Toisaalta hänkään ei voi vaatia muita olemaan samaa mieltään kassaan vetoamalla esimerkiksi siihen, että mikäli näin ei ole, se on hengellistä väkivaltaa, painostusta tai hoitokokous häntä kohtaan", Taskila kirjoitti sähköpostitse antamassaan vastauksessa.

Taskila sanoi myös, että rauhanyhdistyksillä on lailla turvattu oikeus harjoittaa toimintaansa, koska perustuslaki takaa kansalaisille uskonnon harjoittamisen suojan.

Torstaina Kalevassa julkaistussa artikkelissa puheenvuoron sai Oulun rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Timo Aho. Ahon mukaan hoitokokoukset ovat keskeinen osa hänen johtamansa yhdistyksen toimintaa. Hän kertoo osallistuneensa useisiin hoitokokouksiin ja myös vetäneensä niitä. Yleensä ne ovat olleet kahdenkeskisiä ja enimmillään parinkymmenen hengen tilaisuuksia.

– Oulussa uskovaiset ovat hoitaneet eri kaupunginosissa ja alueilla keskinäisissä keskusteluissa toinen toisiaan. Se kuuluu olennaisena osana meidän uskonelämään, Aho sanoo Kalevassa.

Ahon mukaan Kalevan sunnuntaisen artikkelin antama kuva vastasi vanhoillislestadiolaisen liikkeen todellisuutta. Hän tulkitsee kuitenkin Kalevan haastattelemien ihmisten kokemuksia siinä valossa, että kyseiset henkilöt eivät ole hoitokokouksen päätteeksi tehneet parannusta vaan ovat "vielä eksyksissä näiden asioiden kanssa".

Samassa artikkelikokonaisuudessa Oulunsalon Salonpään rauhanyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Olli-Matti Tervaniemi kertoo, ettei ole koskaan ollut läsnä hoitokokouksessa eikä heidän yhdistyksellään ole ollut sellaisille tarvetta.

Tervaniemi toteaa kuitenkin tunnistavansa toisista jäsenistä huolehtimisen liikkeessä esiintyväksi ilmiöksi. Yhdistyksessä käydään mieluummin kahdenkeskisiä sielunhoidollisia keskusteluja silloin, kun jollakulla on siihen tarvetta.

Lue myös:

Hoitokokouksen tavoite on pitää liikkeen jäsenet ruodussa eikä aloite tule ihmiseltä itseltään, sanoo tutkija ja pappi Tuomo Törmänen

Kommentti: Lestadiolaisten hoitokokouksissa ja parannukseen painostavassa rukouksessa on kyse rajattomuudesta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.