Syksyn linnustollisesti ehkä kiinnostavin vieras Helsingin Töölönlahdella paljastui mustamerenlokiksi (Larus melanocephalus). Kyseessä oli nuori lintu, joka viihtyi parisen viikkoa nuorten kalalokkien seurassa.

Oheisen kuvan lintu ei valitettavasti ole mustanmerenlokki, vaan kalalokki (Larus canus). Asiaa tuntematon eroa tuskin huomaisi, sillä nuoruuspuvuissaan ne ovat erehdyttävästi toistensa näköisiä.

Nuorten ja vaihtopukuisten lokkien erottamien toisistaan on oma taiteen lajinsa. Se vaatii paneutumista ja opiskelua.

Töölönlahden mustanmerenlokki ei ollut ainutkertainen vierailija, sillä lajia on nähty tänä vuonna meillä ainakin Varkaudessa.

***

Tarina kertoo lintuharrastajasta, joka kuoli ja päätyi taivaan portille. Pyhä Pietari kysyi, mitä suosituksia miehellä on.

– Olen laridisti.

– Mikä se on, Pietari kysyi hämmästyneenä.

– Etkö tiedä? Eikö taivaassa muka ole entuudestaan ketään laridistia?

– Ööö, tuota…

– Laridisti on lokkiharrastaja.

– Vai niin… Mutta mitä iloa tai hyötyä erikoistaidostasi olisi meillä taivaassa?

– Ajattelin, että voisin tarkkailla enkeleitä ja tunnistaa niitä höyhenpuvun perusteella.

Pietari kysyi Jumalalta, oliko tällaiselle kapealle osaamisalueelle käyttöä. Jumalan mielestä oli, ja hän pyysi laridistia käymään peremmälle.

Ja niin tapahtui, että ornitologi alkoi havainnoida enkelten taivaallista liikennettä sekä lentomatkoja maan pinnalle ja ihmissieluun.

Luonto puhuu: Kuinka laridsti päätyi enkelten lennonjohtajaksi