on torstaina mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja kertoo, että häntä loukkaa katolilaisena sanan uskonpuhdistus käyttäminen. Helsinkiläisen Markku Koposen mielestä uskonpuhdistus on propagandistinen sana, jota ei tavata missään muussa eurooppalaisessa kielessä paitsi suomessa.
– Kun luin Hesarin jutun tänään, hahmotin, että kun kirjoittaja on katolilainen, hän voi kokea asian noin. Itse olen kokenut termin uskonpuhdistus neutraalina ilmauksena, toki vallan hyvin ymmärrän toisen näkökulman, luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen kommentoi.
Kääriäinen ei muista, että hän olisi aiemmin kuullut katolilaisilta kritiikkiä sanan käytöstä. Hän kuitenkin toteaa, että varsinkin ekumeenisissa yhteyksissä toimittaessa on hyvä käyttää sanaa reformaatio.
Uskonpuhdistus-sanan käyttö on puhuttanut ennenkin. Viimeksi emerituspiispa Eero Huovinen totesi elokuisessa Ylen Horisontti-ohjelmassa, että uskonpuhdistuksen tasasatajuhlavuosia on sävyttänyt aiemmin luterilaisen ja katolisen kirkon vastakkainasettelu. Katolilaisille ne ovat olleet merkki hajaannuksesta ja luterilaiset ovat juhlineet kohtuuttomastikin Lutheria uskonsankarina.
Huovinen kertoi, ettei hän itse pidä sanasta uskonpuhdistus. Muissa kielissä puhutaan re-formaatiosta eli uudistuksesta, alkuperäiselle lähteelle palaamisesta tai kirkon muovaamisesta sellaiseksi kuin se oli alun perin tarkoitettu. Huovisen mukaan vuonna 2017 vietettävänä reformaation 500-vuotisjuhlavuonna etsitään nyt kirkkojen välille enemmän yhteistä kuin erottavaa. Se on hänen mukaansa aika iso askel ja vastakkainasettelun aika alkaa olla historiaa.