Yhden vanhemman perheissä aikuiset kaipaavat kuuntelijaa, keskustelijaa ja vertaistukea. Myös käytännöllinen lastenhoito- ja siivousapu tulisi tarpeeseen.
Tämä selvisi Kirkkohallituksen ja seurakuntien yhteisen LapsiArkki-hankkeen alussa tehdystä kyselystä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös Väestöliitto ja Nuori Kirkko.
LapsiArkki on kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä yhden vanhemman perheiden ulkopuolisuutta tukemalla vanhempien jaksamista. Toimintamallin kehittämistä rahoittaa Me-säätiö. Hankkeen päättymisen jälkeen toiveena on, että LapsiArkin toimintamalli leviää seurakuntiin laajasti ja pysyvästi.
– Yksinhuoltajaperheiden toiveisiin vastaaminen vaatii seurakunnissa uudenlaista ajattelua ja tapaa tehdä työtä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, hankkeen projektipäällikkö Päivi Malmivaara toteaa Kirkon viestinnän tiedotteessa.
LapsiArkki on toiminut maaliskuun 2017 alusta alkaen muun muassa Imatran seurakunnassa, jossa maksutonta lastenhoitoapua tarjotaan keskiviikkoiltaisin. Vanhemmat ovat voineet käyttää ajan esimerkiksi omaan harrastamiseen, asioiden hoitamiseen tai lepoon.
– Tärkeintä on ollut lasten kohtaaminen ja ylipäätään vuorovaikutus heidän kanssaan, Malmivaara kertoo.
Kerätyn palautteen perusteella perheiden sosiaaliset suhteet ja turvaverkot sekä hyvinvointi ja jaksaminen ovat parantuneet lähes kaikissa perheissä. Perheiden arjesta on tullut sujuvampaa.
Suomessa on noin 120 000 yhden vanhemman perhettä. Tällä perhemuodolla tarkoitetaan perhettä, jossa arkea pyörittää pääsääntöisesti yksi vanhempi. Ryhmään lukeutuu yksinhuoltajia, yhteishuoltajia, vuoroviikkovanhempia ja yksin lasta odottavia. Kaikista lapsiperheistä yli viidennes on yhden vanhemman perheitä, ja lapsista joka kolmas elää jossain vaiheessa elämäänsä tällaisessa perheessä.
Kuva: Matti Karppinen