tutkinut valtiotieteen tohtori ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa määrittelee presidentti Kallion oman aikansa kirkkouskovaiseksi.
Presidentin virastaan eronnut Kallio kuoli 19.12.1940 traagisesti sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla ollessaan lähdössä kotiinsa Nivalaan.
– Kyösti Kallio oli pitkään erittäin suosittu presidentti kansan keskuudessa johtuen talvisodan vuodesta ja varmasti myös siitä, miten hän dramaattisesti menehtyi. Hän tuli talvisodan päivinä varmasti Suomessa joka kodissa tunnetuksi. Hän oli turvallinen isähahmo, joka piti yllä tällaista eheyden, yksimielisyyden henkeä, uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että voimme yhdessä voittaa vaikeuden, mikä edessä oli, Isohookana-Asunmaa sanoo.
Kallion elämään liittyi myös olennaisesti hengellisyys. Moni muistaa Kallion siitä, ettei hänen aikanaan Linnan juhlissa tanssittu eikä juotu boolia. Mikään puritaani raittiina tunnettu presidentti ei Isohookana-Asunmaan mukaan kuitenkaan ollut. Nuorisoseura-aktiivin perheessä oli ilo ylimmillään, kun siellä harrastettiin laulua, runoja ja musiikkia.
– Hänen elämänsä moraalinen pohja pohjautui selkeästi kymmeneen käskyyn, hän uskoi Jumalaan, hän rukoili ja kävi kirkossa. Hänhän puhui kirkoissa useaan kertaan, valitsi ne puhujapaikaksi.
Yksi kuuluisista kirkkopuheista on Kallion Nivalassa sisällissodan jälkeen pidetty punaisten ja valkoisten välille rauhaa rakentanut puhe. ”Ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia”, hän julisti.
Kyösti Kallion Kaisa-vaimo oli kokenut uskonnollisen herätyksen rippikoulussa. Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan Kaisa Kallion hengellisyys oli avoimempaa kuin Kyösti Kallion.
– Hänen vaimonsa ilmiselvästi vaikutti mieheensä vuosien varrella. Kyösti Kalliolle Raamattu oli hyvin tuttu, hän tunsi, luki ja perehtyi siihen. Kaisa oli vahvasti uskovainen, hänen päivässään oli aina rukous läsnä. Jos viisikin minuuttia päivässä käyttäisi sieluntarkasteluun, se olisi hyvä, hän sanoi miehelleen.
Sekä Kyösti Kallion että tämän vaimon isät olivat aktiivisia paitsi kunnallispolitiikassa myös seurakunnallisessa luottamustoiminnassa.
Olisiko Kalliosta esimerkiksi tämän päivän seurakuntalaisille? Tytti Isohookana-Asunmaa mainitsee sen, että Kallio teki niin kuin opetti. Kallio ei tuputtanut hengellisyyttään, mutta pyrki elämään arvojensa mukaan. Isohookana-Asunmaa näkee, että kymmenen käskyä oli presidentille tärkeä suuntaviitta. Nykypäivän juorulehdet eivät voisi herkutella mehukkailla Kallio-paljastuksilla.
– Hän on poliitikko, josta ei ikinä kulkenut juoruja. Hän oli huolehtivainen, ylihuolehtivainenkin perheen isä. Hän oli vastuullinen, uskollinen vaimolleen eikä hän puhunut pahaa toisesta ihmisestä. Kallion perheessä näkyivät kristillis-sivistykselliset perusasiat.
(Kuva: Tytti Isohookana-Asunmaasta/Mihály Kertész)
Tytti Isohookana-Asunmaa esitelmöi Nokialla tänään
Presidentti johtaa -kirja (Siltala) on äskettäin ilmestynyt teos, jossa Suomen presidentit esitellään ja arvioidaan johtamistapojensa ja niihin liittyvien ominaisuuksiensa perusteella. Kyösti Kallion osuuden tuoreeseen kirjaan on kirjoittanut valtiotieteen tohtori ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa.
Nokian seurakunnan Evästä elämään -sarjassa kuullaan keskiviikkona 9.10. klo 13 Tytti Isohookana-Asunmaan esitelmä aiheesta Kyösti Kallion hengellinen perintö. Tilaisuus pidetään seurakuntakeskuksen isossa salissa, Korkeemäenkatu 8.
Presidentti Kallio muistetaan muun muassa painokkaista joulusanoistaan Suomen armeijalle talvella 1939: ”Kehotan kaikkia, jotka tänä vakavana aikana palvelevat Isänmaata, lukemaan Raamattua. Esi-isämme ovat vuosisatojen kuluessa, sekä ahdingossa, että rauhan päivinä ammentaneet siitä elämää ja lohtua. Nykyhetkenä kansamme tarvitsee Jumalan Sanan uudesti luovaa voimaa, omaksukaamme nöyrällä sydämen uskolla sen siunaukset. ´Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä’ (Sananlaskut 14:34)”