Kristityksi kääntyneiden vakaumuksen arvioinnissa on yhä puutteita, sanoo kirkkoherra Kaisa Huhtala

Porin Teljässä kääntyneet turvapaikanhakijat muodostavat merkittävän osan aktiivisesta seurakuntaväestä. Kuva arki-illan raamattuhetkestä. Useimmat kuvan ihmisistä ovat saaneet oleskeluluvan Suomeen. Kirkkoherra Kaisa Huhtala takana oikealla. Maskit riisuttiin hetkeksi kuvanottoa varten. Kuva: Mikko Jokinen

Sitä tilannetta Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala tuskin unohtaa koskaan. Huhtala istui Porin poliisiasemalla kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan vieressä ja kuunteli, kun poliisi luki Maahanmuuttoviraston päätöstä turvapaikka-asiassa.

Lähi-idästä kotoisin oleva henkilö oli kääntynyt islamista kristinuskoon ja haki Suomesta kansainvälistä suojelua kääntymyksestään aiheutuvan vainoriskin vuoksi. Nyt poliisin lukemasta tekstistä ilmeni, että Maahanmuuttovirasto ei ollut vakuuttunut henkilön uskon aitoudesta eikä siksi myöntänyt hänelle turvapaikkaa.

Huhtala kuunteli lukemista häkeltyneenä. Henkilön uskonvakaumusta kuvanneista lauseista yksikään ei pitänyt paikkaansa.

Kyse oli Porin Teljän seurakunnan jäsenestä, ja Huhtala tunsi hänet vuosien ajalta. Huhtala oli myös kirjoittanut lausunnon hänen kristillisyydestään.

– Työssäni en ole usein joutunut tilanteeseen, johon olisi liittynyt niin äärimmäistä tuskan ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ihmiselle, jolla on syvä hengellinen vakaumus ja joka todistaa siitä julkisesti, sanotaan, ettei se, miten hän kuvaa uskoaan, ole totta eikä merkityksellistä, Huhtala toteaa.

Huhtala järkyttyi siitä, ettei hänen lausuntoaan ja yli 30 vuoden pappiskokemustaan otettu vakavasti.

– Koin sen loukkauksena paitsi hänen uskoaan myös omaa uskoani kohtaan.

Suomen Evankelinen Allianssi: Kristityksi kääntyneiden oikeuksia poljetaan

Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) julkaisi tammikuussa vetoomuksen, jossa se nosti esille kristityksi kääntyneiden ex-muslimien turvapaikkatutkinnassa ilmeneviä ongelmia. Vaikka epäkohdista on puhuttu vuosia, SEAn mukaan ongelmia on edelleen sekä Maahanmuuttoviraston eli Migrin että hallinto-oikeuksien käsittelyprosesseissa.

Lausunnon mukaan kääntyneitä koskevat päätökset ovat usein epäloogisia ja ristiriitaisia, ne perustuvat epäolennaisiin seikkoihin eikä uskon aitouden arvioinnissa haluta huomioida puoltavia todistajanlausuntoja.

Vaikka lukuisat kristityksi kääntyneet ovat saaneet oleskeluluvan, suuri joukko on myös saanut kuulla, ettei heidän uskoaan pidetä aitona tai että he voivat elää kristittynä turvallisesti kotimaassaan.

"Suomen kristillisissä seurakunnissa koetaan, että seurakuntiemme uusien jäsenten oikeuksia poljetaan karkealla tavalla", lausunnossa todetaan.

Evankelinen Allianssi on yli 30 herätyskristillisen järjestön ja kirkkokunnan yhteistyöelin.

Vuonna 2019 suomalaiset kirkkojen johtajat, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, toivat julki saman huolen hyvin samankaltaisin argumentein.

Turvapaikanhakijat mukana Porin Teljän messuyhteisössä

Porin Teljän seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti noin 40 kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa.

– Viime kuukausina olemme saaneet kokea suurta iloa, kun moni heistä on saanut joko väliaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan. Lopuilla prosessi on yhä kesken: meiltä ei toistaiseksi ole yhtään kristittyä pakkopalautettu lähtömaahan, Kaisa Huhtala kertoo.

Joissakin tapauksissa myönteistä oleskelulupapäätöstä on edeltänyt kielteinen päätös. Vasta valitus on tuonut muutoksen.

Porin Teljässä kääntyneet maahanmuuttajat on alusta asti pyritty integroimaan samaan messuyhteisöön kantasuomalaisten kanssa. Alkuvaiheessa seurakunta palkkasi tilaisuuksiin arabian- ja farsinkielisiä tulkkeja. Nykyään osa kääntyneistä pystyy jo itse toimimaan tulkkeina toisille.

– Heillä on poikkeuksetta kova halu lukea ja ymmärtää Raamattua. Samoin halu auttaa toisia ja palvella esimerkiksi seurakunnan keittiöllä on vahva. Osa heistä on hiljaisemmin hurskaita, mutta suuri osa kertoo uskonasioista julkisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Huhtala sanoo.

Huhtala tunnistaa viranomaisten epäilyksen siitä, että osa turvapaikanhakijoista vain näyttelee kristittyä, jotta saisi sen perusteella oleskeluluvan. Porin Teljässä valekääntymyksiä ei ole ilmennyt.

– Meillä oleskeluluvan saaneet osallistuvat tilaisuuksiin yhtä säännöllisesti kuin ennenkin.

Kaisa Huhtala: Miksi teologian ammattilaisen lausuntoon ei luoteta?

Kaisa Huhtala pitää ongelmallisena kääntyneille asetettua vaatimusta osata sanoittaa omaa uskonkokemusta hyvin yksityiskohtaisesti. Hän huomauttaa, että kaikki kantasuomalaisetkaan seurakunta-aktiivit eivät osaa tai halua kuvata omaa uskonkokemustaan sanallisesti, vaikka me länsimaalaiset opimme lapsesta asti kuvailemaan tuntemuksiamme.

– Monet turvapaikanhakijat tulevat kulttuureista, joissa ei samalla tavalla opeteta sanoittamaan tällaisia asioita. Silti heiltä edellytetään oman uskonkokemuksen sanallista kuvaamista jännittävässä ja lyhyessä kuulemistilanteessa. Se on aivan kohtuuton vaatimus.

Näiden seikkojen vuoksi Huhtala antaisi henkilön pitkäaikaiseen tuntemiseen perustuville todistajanlausunnoille selvästi nykyistä merkittävämmän roolin uskonvakaumuksen arvioinnissa. Huhtala ihmettelee, miksi Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeudet eivät luota teologian ammattilaisen asiantuntijalausuntoon, kun esimerkiksi henkilön psyykkistä terveyttä koskeviin psykiatrien lausuntoihin luotetaan.

Kummallisina Huhtala pitää myös turvapaikkapäätöksissä esiintyviä näkemyksiä siitä, että henkilö voisi Iranin tai Afganistanin kaltaisessa maassa elää kristittynä niin, ettei sitä huomata. Kirkkoherra on nähnyt turvapaikanhakijoiden läheisiltään saamia videoita ja viestejä, joissa ilmoitetaan, ettei henkilö kääntymyksensä vuoksi ole enää vanhempiensa lapsi tai heimon jäsen, ja häntä uhataan tappamisella.

Suomalaismediassakin esillä olleessa tapauksessa pakkopalautettu iranilainen Sardar pidätettiin heti Teheranin lentokentällä ja vietiin kidutettavaksi.

Kiitosta Migri ja hallinto-oikeudet saavat turvapaikkapuhutteluissa käytettyjen tulkkien ammattitaidon parantumisesta. Huhtala osaa arabiaa, ja aiemmin hän joutui todistajana joskus puuttumaan puhuttelutilanteeseen, kun tulkki ei kääntänyt arabiasta suomeksi kaikkia niitä seikkoja, jotka henkilö sanoi.

Viime aikoina tällaiseen ei ole ollut tarvetta.

– Myös se auttaa, että nämä ihmiset osaavat jo aika hyvin itse suomea.

Maahanmuuttovirasto: Kritiikki on otettu vakavasti

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anu Karppi kommentoi SEAn esittämää kritiikkiä tammikuussa Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa. Karpin mukaan kirkoilta viime vuosina tullut kritiikki on otettu vakavasti, prosesseja on kehitetty ja henkilöstöä koulutettu.

– Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti vakaumuksen ajallisen keston painoarvoon, perheen pienten lasten kuulemistarpeisiin ja seurakunnan lausuntojen painoarvoon, Karppi toteaa Kirkko ja kaupungissa.

Tällä hetkellä Migrissä on Karpin mukaan vireillä noin 500 hakemusta, joissa vedotaan uskonnolliseen kääntymykseen turvapaikkaperusteena.

Suomen Evankelisen Allianssin hallituksen jäsen, pastori Timo Keskitalo oli laatimassa SEAn lausuntoa. Hän kokee Karpin lausunnot lähinnä kirkkojen rauhoittelemisena.

Tunnetta siitä, että kirkkojen viesti vihdoin otettaisiin vakavasti, ei edelleenkään syntynyt.

– Viimeksi pari viikkoa sitten hallinto-oikeus antoi erästä seurakunnan ehtoollisavustajaa koskevan päätöksen, jonka mukaan henkilö ei ole kristitty lainkaan. Seurakuntayhteisössään hänet tunnetaan erityisen luotettuna ja vakaana kristittynä.

Heikki Salmela

Kirjoitus on julkaistu alun perin 19.2.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Lue myös:

Näin korkein hallinto-oikeus arvioi kristityksi kääntyneiden vakaumuksen aitoutta

Yleistynyt paperittomuus muutti tarpeita – seurakunnille uudet ohjeet kirkkoturvan tarjoamisesta

Kristityksi kääntyminen on viranomaisille eri asia kuin kirkoille – Migri ja seurakunnat kohtasivat

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.