Kotimaanavun keräysjohtaja: ”Ideaalitilanteessa almuja ei tarvittaisi”

[Täydennetty] Kotimaanapu on Kirkkopalveluiden perustama uusi hyväntekeväisyyspalvelu, joka on perustettu tukemaan Suomessa tehtävää diakoniatyötä ja täydentämään hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoja.

Keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan Kotimaanapu ei kilpaile Yhteisvastuukeräyksen tai Kirkon ulkomaanavun kanssa.

– Suomessa on kasvava tarve avulle. Täällä on myös valtava määrä halukkaita lahjoittajia, joten olisi hölmöä olla tarjoamatta heille mahdollisuutta osallistua tukemiseen.

Arviolta noin 230 000 suomalaista elää tilapäiseksi tarkoitetun sosiaaliturvan varassa. Lähes 10 %:lla kansalaisista on maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallisten määrä on noussut tasaisesti. Vuosittain yli 100 000 ihmistä Suomessa joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Lähes puolet heistä elää 0–100 eurolla kuukaudessa.

Kotimaanapua markkinoidaan vaivaisukkojen avulla.

– Vaivaisukko syntyi aikanaan köyhien auttajaksi. Olemme siinä tilanteessa, että ukot on laitettava uudelleen töihin keräämään varoja vähäosaisten tukemiseen, Pajunen toteaa.

Kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan hädässä olevia taloudellisen-, tavara- tai ruoka-avun kautta. Lahjoituksen voi kohdentaa myös haluamalleen paikkakunnalle, kuten oman seurakunnan toimintaan. Palvelu ei työllistä diakoniatyöntekijöitä, sillä lahjoitukset tehdään verkossa tai puhelimitse.

Pajunen toivoo, että valtio pystyisi pitämään paremmin huolta kansalaisistaan, jolloin Kotimaanavun kaltaisia palveluita ei tarvittaisi.

– Keskitymme auttamaan niitä, jotka ovat jääneet turvaverkon ulkopuolelle. Tarjoamme ensiapua, mutta missään nimessä tarkoituksena ei ole korvata valtion tehtäviä.

Pajusen mukaan lastensairaalakeräys onnistui, koska kohde oli lähellä auttajien sydäntä. Hän epäilee, miten käy sellaisille kohteille, jotka eivät kerää samalla tavalla ihmisten sympatioita puolelleen.

– Hyväntekeväisyysyhteiskunnassa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat, vangit tai narkomaanit jäisivät varjoon, koska heidän tukeminen ei säväytä yhtä paljon kuin lastensairaalan rakentaminen.

Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Maija Sankari kertoo, että valtion tekemien kehitysyhteistyöleikkausten takia järjestö on entistä riippuvaisempi seurakuntien ja yksittäisten ihmisten tuesta. Järjestössä luotetaan siihen, että ihmiset haluavat edelleen auttaa myös ulkomaalaisia.

Sankari ei halua asettaa vastakkain suomalaisten ja ulkomaalaisten ihmisten hätää.

– Yksittäisen ihmisen kärsimys on aina otettava vakavasti, hän toteaa.

Kotimaanapu käynnistyy toden teolla syksyllä, jolloin muodostetaan kontakteja yrityksiin ja seurakuntiin. Kotimaanavun avustustyötä koordinoidaan Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, joiden kautta apu menee perille. Yhteistyössä Kotimaanavun kanssa toimiva Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkosto puolestaan tarjoaa auttavia käsiä paikallistason avustustyöhön. Kotimaanapua ja Suurella Sydämellä -toimintaa hallinnoi Kirkkopalvelut ry.

Kuva: Kuvakaappaus Kotimaanavun sivuilta

Juttuun on lisätty Maija Sankarin kommentit 15.09.

Edellinen artikkeliKöyhä riisinviljelijä osti marjarahoilla traktorin
Seuraava artikkeliMikko Salmi Demokraatin päätoimittajaksi – ”Arkkipiispa haiskahtaa demarilta”

Ei näytettäviä viestejä