Kastettujen osuus syntyneistä nousi viime vuonna. Vuoden 2022 aikana syntyneistä lapsista kastettiin 55,7 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 53,9 prosenttia.
Kastettujen määrässä oli silti iso pudotus, sillä syntyvyys Suomessa laski viime vuonna ennätyksellisen alas. Lapsia syntyi 4 661 vähemmän kuin vuonna 2021. Tilaston mukaan vuonna 2022 kasteita oli 25 020, kun niitä vuonna 2021 oli 26 720.
Vielä 1980-luvun alkupuolella Suomessa kastettiin yli 90 prosenttia syntyneistä lapsista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 75 prosenttia.
Kasteiden määrän kehitys on ollut laskusuunnassa jo pitkään.
– Vuodesta 2005 lähtien se on ollut lähes 1–2 prosenttiyksikköä per vuosi, Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki toteaa.
Viimeisten kolmen vuoden kastetilastoista ei kuitenkaan Halmeenmäen mukaan voi vetää johtopäätöksiä kehityksen suunnasta. Koronan takia lukuja on vaikea tulkita. Vuonna 2021 kasteiden määrä nousi vuodesta 2020, jolloin niitä oli 24 898. Silloin romahdettiin kuitenkin rutkasti vuodesta 2019, jolloin kasteita oli 28 352.
– Vuonna 2020 oli tosi iso pudotus ennätyksellisen alas. Se oli aallonpohja, josta on noustu. Se voi johtua siitä, että kasteita on siirretty. Mutta on vaikea sanoa, mikä trendi nyt on.
Kuluvan vuoden tilastot näyttävät Halmeenmäen mukaan aikanaan tarkemmin suuntaa.
KORONA EI kuitenkaan vaikuttanut vain lukuihin vaan myös tilastointitapaan. Koska kasteita siirrettiin, alettiin tilastoihin ilmoittaa kastettujen rinnalla omana kohtanaan 0-vuotiaana kirkkoon liittyneet.
– Se kuvaa paremmin kastettujen määrää, Halmeenmäki toteaa.
Kastetut-nimikkeen alle tilastoidaan vain ne kastetut lapset, joiden nimi ilmoitetaan samalla. Jos kastetilaisuus järjestetään yli kolmen kuukauden päähän syntymästä, vanhempien on ilmoitettava lapsensa tiedot rekisteriin jo ennen sitä. Tällöin kaste tilastoidaan kirkkoon liittämiseksi 0-vuotiaiden kategoriaan.
– Meillä on ollut iän mukaan tilasto olemassa vuodesta 2008 lähtien. Jo silloin on ollut 0-vuotiaita, joita ei ole tilastoitu kastetuiksi vaan liittyneiksi. Näitä on ollut vuosittain runsaat 1000–1500, Halmeenmäki sanoo.
Viime vuonna 0-vuotiaita kirkkoon liittyneitä oli tilaston mukaan 3659.
Kasteisiin ei tilastoida myöskään rippikoululaisten kasteita. Näitä oli viime vuonna 948 ja edellisvuonna 890.
Kirkon teologian kannalta voisi olettaa olevan tärkeää, että kaikki kasteet tilastoitaisiin saman nimikkeen alle.
– Näin tietysti olisi. Nämä nimikkeet meillä perustuvat jäsenrekisterin terminologiaan, Halmeenmäki sanoo.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!