Kommentti: Vuoden uskontouutinen kertoo muutoksesta ja halusta pitäytyä kuviteltuun muuttumattomuuteen

Kuva: Olli Seppälä

Uskontojournalismi on journalismin laji, jonka erityisenä kohteena ovat uskonnot ja niihin liittyvät historialliset, sosiologiset, hallinnolliset ja tapakulttuuriset ja sisällölliset seikat. Pelkästään kristinuskon asioihin keskittynyt journalismi on yksi uskontojournalismin alalaji.

Suomessa vallitseva uskontojournalismin muoto on luonteeltaan kristillinen ja kirkollinen. Kirkon ja seurakuntien viestintä käyttää toisinaan myös journalistista lähestymistapaa eli uskontojournalismia luotettavuuden synnyttämiseksi. Eikä tämä ole mikään vähättelevä huomio.

Varsinaisia uskontojournalisteja ei mediassa kirkollis-kristillistä väkeä lukuun ottamatta juurikaan ole, vaikka niissä uskontojen asioita eri tavoin seurataankin. Tällöin aiheen yleiset uutiskriteerit vaikuttavat julkaisukynnyksen ylittämiseen, ei pelkästään aiheen liittyminen uskontoon.

Kaiken edellä todetun jälkeen on helppo määritellä uskontouutinen. Se on nimensä mukaan uskontoon eri tavoin liittyvä uutinen.

***

Kotimaan kyselyssä vuoden uskontouutiseksi valikoitui kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) saama syyte kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Suomen Luther-säätiön silloisen asiamiehen ja Lähetyshiippakunnan nykyisen piispan Juhana Pohjolan saama syyte niin ikään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen kirjoitus on julkaistu ja nähtävillä Luther-säätiön verkkosivulla. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti syytteet huhtikuussa, josta lähtien asiaa on puntaroitu ja siitä on kirjottu eri yhteyksissä.

Räsänen syytteissä on kyse isosta periaatteesta, minkä vuoksi se kiinnostaa laajalti ja valikoitui myös vuoden uskontouutiseksi. Ensinnäkin kyse on sananvapaudesta ja toisekseen uskonnonvapaudesta. Ne näyttävät olevan törmäyskurssilla

Uskonnonvapaus on keskeinen vapaus ja arvo, mutta ei ylivertainen sanavapauteen tai muihin vapauksiin verrattuna. Tammikuun loppupuolella oikeus alkaa pohtia, syyllistyikö Räsänen viharikokseen siteeraamalla Raamattua. Tai oikeastaan pelkkä siteeraaminen tuskin on asian ydin vaan tarkoitus, intentio, jossa siteerausta käytettiin.

Kristillisissä piireissä on vallalla sellainenkin käytöstapa, että "minä mitään tarkoita mutta Raamattu sanoo". Ja sitten siteerataan jotain kohtaa, jossa vastapuoli tuomitaan synkin sankääntein, ikään kuin vain toteamuksena.

Mutta turha mennä asioiden edelle. Se näkee, ken elää. Se ymmärtää, ken tulkitsee.

Oli oikeuden päätös mikä tahansa, siitä melko varmasti valitetaan ylempiin oikeusasteisiin, eritoten silloin, jos Räsäsen ja Pohjolan todetaan syyllistyneen syytteen mukaisiin tekoihin. Valittaminen on tarpeellista laajemmassakin mielessä, sillä asialla on iso periaatteellinen merkitys.

Ei tarvitse olla profeetta ennustaakseen, että Räsäsen tapaus – käytettäköön tuota tuttavallista nimitystä – on myös vuoden 2022 yksi keskeisiä uskontouutisia niin Suomessa kuin myös maailmalla. Räsänen on saanut tukea jo nyt maamme rajojen ulkopuolelta. Hänestä on tulossa monien silmissä jopa uskonnonvapauden marttyyri.

***

Uutinen kertoo aina muutoksesta, jo tapahtuneesta, parhaillaan tapahtuvasta tai odotettavissa olevasta.

Myös muuttumattomuus on muutosta, sillä sellainen tila vaatii aktiivisia toimia ja muutospaineiden tukahduttamista ja muuttuvia torjuntakeinoja. Varsinkin uskontojen kohdalla iso osa niistä kertovista uutista liittyy juuri tähän, pysyvyyden varmistamiseen.

Uutiset tapaus Räsäsestä kertovat muutoksesta ja halusta pitäytyä kuviteltuun muuttumattomuuteen. Se on samalla kertaa politiikan journalismia, rikosjournalismia ja uskontojournalismia.

Lue myös:

Vuoden uskontouutinen on kansanedustaja Päivi Räsäsen saamat syytteet

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.