Suomeen eksynyt mursu on kuollut. Se menehtyi matkalla Korkeasaareen.
Monien muiden tavoin olin viime päivinä seurannut mursun ällistyttäviä vaiheita Haminassa ja Kotkassa. Lyhyellä vierailullaan mursu sai paljon aikaan. Nyt suren tämän suuren eläimen kuolemaa.
Samalla ymmärrän, että en oikeasti sure pelkästään mursun kuolemaa, vaan jotain ihan muuta. Suren kohta jo kuudetta kuukautta jatkuvaa sotaa Ukrainassa. Sota ja siinä kuolevat lapset ovat liian raskaita asioita pitää jatkuvasti mielessä.
Sietämättömän raskasta on esimerkiksi ajatella nelivuotiasta Lizaa. Muutama päivä sitten hän kuoli rattaisiinsa Venäjän ohjusiskussa Vinnytsjan kaupunkiin.
Tuhatkiloinen mursu on ainakin yhden päivän ajan kevyempi kohde kantaa kuin sodan aiheuttama ahdistus. Se on yhtä aikaa kornia ja inhimillistä.
Emme tiedä, mikä toi mursun Suomenlahden rannoille kauaksi kotiseuduiltaan. Se jäänee salaisuudeksi, niin kuin elämässä moni muukin asia.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!