Kolumni: Yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä – miksei heidän käsityksillään ole väliä?

Kuva: Rami Marjamäki

Uudenvuodenpäivänä Yle kertoi Taloustutkimuksen kyselyn perusteella, että suomalaisten suurimpia huolenaiheita ovat kansalaisten eriarvoisuus, nuorten syrjäytyminen, ilmastonmuutos, koronatartunnat ja vanhustenhoito.

Kysely oli tehty internetissä, ja jutussa kerrottiin tulosten edustavan Suomen aikuisväestöä. Tarkemmin kaivellessaan saa selville, että kysely oli osoitettu alle 80-vuotiaille.

Helsingin Sanomat kertoi 6.1. suoratoistopalvelujen käyttöä koskevasta kyselystä. Tulosten sanottiin edustavan suomalaista aikuisväestöä. Kysely oli suunnattu 18–75-vuotiaille.

Iäkkäämpien ihmisten jättäminen mielipidetiedustelujen ulkopuolelle on enemmän sääntö kuin poikkeus. Elinkeinoelämän valtuuskunta on pitkään tehnyt kyselyitä suomalaisten arvoista ja asenteista. Suomalaisten? Mukaan otettujen yläikäraja on 70 vuotta.

Kirkon tutkimuskeskuksen kysely korona-ajan kokemuksista osoitettiin 15–79-vuotiaille. Verohallinto tutki pari vuotta sitten "suomalaisten" veronmaksuasenteita alle 75-vuotiailta. Suuren kyselyitä tekevän yrityksen tutkimusjohtaja kertoo, että yleisen käytännön mukaan markkinatutkimuksiin kutsutaan vain alle 80-vuotiaita.

***

Suomessa on melkein miljoona yli 70-vuotiasta ja reilu 300 000 yli 80-vuotiasta ihmistä. Ikäryhmät kasvavat nopeasti, kun elinikä pitenee. Tutkimukset kertovat nykyisten ikäihmisten olevan parempikuntoisia, paremmin koulutettuja ja kykenevämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Suuri enemmistö yli 80-vuotiaista on omatoimisia, osallistuvia yhteiskunnan jäseniä ja tärkeitä kuluttajia. Heidän mielipiteitään ei kuitenkaan haluta kuulla samalla tavoin kuin nuorempien.

Ajatellaanko, että vaikkapa Tarja Halonen, John Vikström, Aira Samulin, Seela Sella, Paavo Lipponen, Gustav Hägglund ja sadat tuhannet heidän ikätoverinsa eivät ikänsä vuoksi ole kykeneviä muodostamaan tai ilmaisemaan järkeviä käsityksiä asioista, vai eikö heidän käsityksillään vain ole väliä?

***

Kyselyiden ikäsyrjintä kertoo laajemmasta haasteesta. Pidempi ja terveempi elämä on aina ollut yhteiskuntapolitiikan keskeinen tavoite. Nyt se on saavutettu. Samalla yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä ja yhä suurempi osa suomalaisten elämästä ja hyvinvoinnista on ikäihmisten elämää ja hyvinvointia.

Monet käytännöt ja kulttuuriset ajattelutavat laahaavat kuitenkin kehityksestä jäljessä. Ikääntyvä Suomi toimisi viisaasti, jos se ei karsinoisi jäseniään iän perusteella vaan kannustaisi kaikenikäisiä aikuisia osallisuuteen, vastuuseen ja valtaan.

Kirjoittaja on gerontologian professori Tampereella. Kolumni on julkaistu 14.1.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.