Kolumni: Orjuudesta on tullut digitaalista

Tehdäänpä selväksi ensin se, että en kuulu lopunajoilla herkuttelijoihin. En myöskään tiedä, mikä selitys Ilmestyskirjan pedon nimen lukuarvosta olisi se pätevin.

Jotkut asiat jäävät salaisuuksiksi paruusiaan saakka.

Sen sijaan modernin ihmisen elämässä mikään ei enää jää salaisuudeksi. Syynä ovat koko ajan kiristyvä yhteiskunnan kontrolli ja digitekniikan mahdollistama suunnaton tiedon kerääminen siitä, mitä me kulutamme, luemme, ajattelemme, uskomme ja viime kädessä olemme.

Martti Lutherin teologisessa mielessä korostama kristityn vapaus on muuta kuin ulkoinen vapaus, mutta kyllä siitä voi lankoja vetää myös yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja vapauteen.

Joitakin päiviä sitten kohistiin mediassa suomalaisen kauppakeskuksia hallinnoivan yrityksen sovelluksesta, jossa ihminen vastineena ilmaisesta pysäköintiajasta luovuttaa itsestään erilaisia tietoja.

Helsingin Sanomissa haastateltu viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari piti ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kyseisessä tiedonkeruussa ”ihmisestä voi paljastua hyvinkin arkaluonteisia tietoja, jos esimerkiksi käy usein lääkärissä, apteekissa tai kirkossa”.

Näistä asioista onkin oltava huolissaan. Hartaustilaisuus kauppakeskuksen kappelissa on julkinen, mutta jonkun kirkossakäyntien laskeminen olisi arveluttavaa. Sielunhoidollinen keskustelu ei kuulu lainkaan sivullisille.

Ihmiskunta on astumassa uuteen aikaan sikäli, että aikaisemmin hänen sisimmät mietteensä ja monet valintansa ovat olleet hänen salaisuutensa. Kirjeposti ja analoginen puhelin olivat tietoturvaa parhaimmillaan. Riihikuivalla maksetuista ostoksista ei tiennyt, kuka ostaja oli. Henkilörekistereitä oli lähinnä kirkolla, poliisilla ja verottajalla.

Nyt on toisin. Yksityisyyden kaventuminen, jopa katoaminen, ovat myös antropologinen ja teologinen kysymys. Vain Jumala tuntee ihmisen sisimmän. Katolisen eksorkistin José Antonio Fortean mukaan demonitkaan pahuudessaan eivät sentään osaa lukea ihmisen ajatuksia.

Luodun ihmisen vapauteen kuuluu myös se, että vieraat ihmiset eivät tunne häntä läpikotaisin. Varsinkin uudenlaista totalitaarisuutta kohti hivuttautuva kasvoton yhteiskunta poliittisine koneistoineen sekä markkinavoimat on pidettävä kaukana ihmisen yksityisyydestä.

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Älkäämme alistuko uudenkaltaisenkaan orjuuden ikeen alle.

Kuva: Olli Seppälä

Edellinen artikkeliOnko luterilaisuus kaapannut armon?
Seuraava artikkeliRovaniemeläislahjoittaja: Ilman koulutietä kambodžalaislasten tulevaisuus on toivoton

Ei näytettäviä viestejä