Kolumni: Kirkon mihinkään johtamattomat käytävät ja perspektiivi­oppia uhmaavat portaikot

Olli Löytty, Kotimaan kolumnisti 2021. Kuva Rami Marjamäki. Kolumnikuvassa vapaa käyttöoikeus, muuten sovittava kuvaajan kanssa.

Tässä on kirkko, jonka rakensi Jussi. Tässä on kirkolliskokous, joka päättää asioista kirkossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on piispainkokous, joka myös päättää kirkon asioista. Tässä taas on kirkkohallitus, joka panee toimeen mutta samalla toimeenpanovaltansa kautta päättää asioista kirkossa, jonka rakensi Jussi.

Tässä on hiippakunta, joka sijaitsee kirkossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on hiippakuntaa johtava piispa. Tässä on hiippakunnan asioita hoitava tuomiokapituli ja tässä taas maallikko- ja pappisjäsenistä koostuva hiippakuntavaltuusto, joka hyväksyy hiippakunnan rahankäytön ja toiminnan.

Tässä on seurakuntayhtymä, joka sijaitsee hiippakunnassa. Tässä on seurakunta, joka sijaitsee joko seurakuntayhtymässä tai itsenäisesti omana hallinnollisena yksikkönään hiippakunnassa. Tässä on kirkkovaltuusto, jossa päätetään seurakuntayhtymän asioista, tässä taas seurakuntaneuvosto, jossa päätetään seurakuntien asioista. Tässä on seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto, joka valmistelee asiat kirkkovaltuustoille.

Tässä on kirkon perusyksikkö, seurakunnan jäsen, joka tutkii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintomallia. Talon muotoon laaditussa neliulotteisessa häkkyrässä on toisiinsa vaivihkaa lomittuvia kerroksia, minnekään johtamattomia käytäviä ja perspektiivioppia uhmaavia portaikkoja. Ulko-ovea tai ikkunoita ei malliin ole piirretty lainkaan.

***

Joka neljäs vuosi jokainen vähintään 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen pääsee äänestämään edustajaa oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon tai, jos hän sattuu kuulumaan seurakuntayhtymässä sijaitsevaan seurakuntaan, seurakuntaneuvoston lisäksi myös seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Äänestysprosentti on viime kerroilla ollut noin 15. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä 2022.

Äänestämällä seurakuntavaaleissa jäsen saattaa päästä osallistumaan kirkon demokratiaan myös valtakunnallisella tasolla, tosin ei suoraan vaan edustuksellisen mutkan kautta. Jos nimittäin käy niin onnellisesti, että hänen ehdokkaansa seurakuntavaalissa tulee valituksi, tämä on seurakunnan jäsenen edustajana äänioikeutettu vaalissa, jossa valitaan maallikkojäsenet paitsi kirkolliskokoukseen myös hiippakuntavaltuustoihin – kirkossa, jonka rakensi Jussi.

Tässä taas on Iso Paha Susi, Puhkun & Puhallan -nimisen purkutöihin erikoistuneen firman toimitusjohtaja. Hänkin katselee kiinnostuneena kirkon rakennepiirustusta ja tutkii sen heikkouksia. Hymynkare Suden suupielessä ennakoi helppoa urakkaa.

Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Kolumni on julkaistu 3.12.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kolumni: Kirkon mihinkään johtamattomat käytävät ja perspektiivioppia uhmaavat portaikot

Edellinen artikkeliKirkon johtajille puhuva Harri Gustafsberg: Stressi tekee ihmisestä itsekkään
Seuraava artikkeliPaavi moitti EU:n esitystä, jossa joulusta puhuminen olisi korvattu loma-ajoilla – vertasi diktatuurien pyrkimyksiin

Ei näytettäviä viestejä