Rio de Janeirossa lauantaina alkaviin olympialaisiin on matkustanut Suomen olympiajoukkueen kisapappi Leena Huovinen, jolle nämä ovat jo seitsemännet olympiakisat.
Millä mielellä lähdet Rion olympialaisiin, joita ennakkoon ovat varjostaneet zika-virus, ympäristöongelmat ja uutiset Brasilian poliittisista skandaaleista?
– Vähän on samanlainen tunne kuin Sotshin talviolympialaisiin lähtiessä kaksi vuotta sitten. Ihmisoikeusasiat olivat esillä myös Pekingin kisojen alla. Nämä puolet kulkevat mukana ja kertovat tästä maailmasta.
– Mutta levollisella ja rauhallisella mielellä lähden. Ei kannattaisi lähteäkään, jos pelkäisi. Kun on 12 vuotta tätä työtä tehnyt, on rutiinia, mutta samaan aikaan on pieni jännitys päällä, koska mitä tahansa voi sattua – hyvässä ja pahassa.
Mikä on kisapapin tärkein tehtävä olympiajoukkueessa?
– Tarjota levollinen suorituksista vapaa alue koko joukkueelle, olla kuuntelijana ja vierellä kulkijana. Olen siellä palvelemassa ja osallistun moniin käytännön tehtäviin, koska meitä on siellä rajallinen määrä.
Millä tavalla urheilijoiden valmistautumiseen ja suorituksiin kisoissa vaikuttavat ulkoiset tekijät kuten terroriuhka ja yhteiskunnalliset ongelmat?
– Kokemukseni perusteella urheilijat osaavat keskittyä omaan suoritukseensa ja valmistautuessaan jättää nämä asiat sivuun. Ne ovat tietysti vakavia asioita, kuten paljon puhuttu Rion veden laatu. Tärkeämpää on, että Rion vesi on puhdasta paikallisten ihmisten takia, eikä silloin, kun siellä pidetään olympialaiset.
Olet Valomerkin haastattelussa toivonut, että urheilijat ottaisivat kärkkäämmin kantaa epäkohtiin ja puhuisivat enemmän oikeudenmukaisuudesta ja yhteisestä hyvästä. Eikö hyvä urheilusuoritus riitä?
– Kyllä se riittää, mutta urheilu ja urheilijat eivät ole irrallaan tästä yhteiskunnasta ja maailmasta. Jos puhutaan urheilun arvostuksesta ja sen paikasta yhteiskunnassa, näyttää hölmöltä, jos vain sanotaan, ettei se kuulu meille, me vain urheillaan. Toki demokratiaan kuuluu, että ihmisillä on lupa sanoa ääneen tai olla sanomatta. Urheilijat ovat esikuvia ja sitä kautta he voivat vaikuttaa hyvän eteenpäin menemiseen.
Millä tavalla olympia-aate mielestäsi edistyy Rion kisoissa?
– Toivottavasti edistyy, kun nyt jotain on tehty puhtaan urheilun puolesta. Enää ei uhkailla, vaan kun väärinkäytöksiä tapahtuu, dopingista kärynneet urheilijat jätetään pois kisoista. Se perusajatus, että ihmiset tulevat yhteen kansallisuudesta, uskonnosta ja rodusta riippumatta yhden asian ääreen, siinä on jotain hienoa.
Voitko mitenkään ymmärtää sääntöjä rikkovia urheilijoita?
– Voin ymmärtää hyvin vaikka en hyväksy. Joka puolella ihminen tekee oikopolkuja. Ehkä ihmisen perusolemukseen kuuluu ajatus, että miten pääsisi helpommalla. Houkutus on erittäin suuri, mutta kauhean lyhytnäköistä se on. Urheilun pitää olla puhdasta ja sitä valvotaan. Siksi rikkeet tulevat ilmi.
Kuva: Liisa Huima
Lue myös:
Rion olympialaiset toivottavat tervetulleiksi kaikki uskonnot