Rahankeräyslakia ollaan muuttamassa niin, että jatkossa luvansaajayhteisön toiminnan ei tarvitsisi olla yksinomaan yleishyödyllistä. Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus.
Lakimuutoksen myötä myös kirkolle ja yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Hallituksen esitys rahankeräyslain muuttamisesta lähti lausunnolle tänään.
Muutoksen tavoitteena on helpottaa kaikkien rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Rahankeräyksellä hankitut varat tulisi kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Lain peruslähtökohtana säilyisi jatkossakin, että yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen mahdollistetaan rahankeräyksin. Esityksessä ei myöskään esitetä muutoksia rahankeräysten luvanvaraisuuteen.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkolla ei tällä hetkellä ole oikeutta lain nimenomaisen säännöksen mukaisesti toimeenpanna rahankeräyksiä. Kirkkojen käytännön toimintamuodot rinnastuvat kuitenkin monin tavoin yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toimintaan. Siksi esityksessä ehdotetaan, että kirkkojen hiippakunnilla olisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä yleishyödylliseksi toiminnaksi katsottavan kirkollisen hyväntekeväisyystyön eli diakoniatyön rahoittamiseksi.
Myös yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä.
Rahankeräystoiminnan joustavoittamiseksi esityksessä ehdotetaan, että rahankeräysluvan voisi tietyntyyppisissä keräyksissä saada jatkossa viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyään enimmäistoimenpanoaika on kaksi vuotta.