Kirkon vt. viestintäjohtaja Eevu Heikura ei yllättynyt seurakuntavaalien alhaisesta äänestysprosentista. Loppusyksystä hän toivoi vielä hieman isompaa prosenttilukua, koska vaalien ennakkonäkyvyys eri puolilla Suomea oli hyvä. Ehdokasasetteluun liittyvät viestit antoivat kuitenkin jo odottaa hieman laskevaa suuntaa.
Heikura painottaa, että kirkossa on paljon jäseniä, joille seurakunta ei ole lainkaan hallintoyksikkö. Näille ihmisille seurakuntavaalit ovat kaukainen asia.
– Kirkko on monelle jäsenelle ensisijaisesti yhteisö, joka auttaa hädässä, tai paikka, jossa lapset käyvät koulun jälkeen kerhossa. Se on taho, jonka puoleen voi kääntyä tarvittaessa. Silloin ei välttämättä tule mieleen äänestää, ja tämä on ihan ok. Äänestäminen ei ole mikään jäsenen mitta.
Heikura huomauttaa myös, että kirkon laskevista käyristä juuri äänestysprosentti on pysynyt yllättävänkin stabiilina. Äänestysprosentti on 1970-luvulta alkaen pysynyt alle kahdessakymmenessä.
– Mistään romahduksesta ei siis ole kyse, eikä vain tämän ajan ilmiöstä. Äänestysprosentti on hyvin samansuuntainen myös muissa Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa. Tutkijoiden mukaan 10–20 prosentin välille asettuva äänestysvilkkaus näyttää olevan tyypillinen kansankirkolliselle uskonnollisuudelle, jossa iso osa jäsenistä katselee kirkkoa hieman kauempaa ja osallistuu toimintaan harvakseltaan.
”Ihminen äänestää, jos kokee asian oikeasti merkitykselliseksi”
Toisaalta Heikura sanoo, ettei näiden ajatusten taakse voida kirkossa piiloutua. Äänestämisessä on ylitettävänä monta kynnystä, joita on mahdollisuuksien mukaan madallettava.
– Ihminen äänestää, jos kokee asian oikeasti merkitykselliseksi. Tähän vaikuttaa se, näkeekö hän, mihin äänestämisellä vaikutetaan. Jos ei tunne ketään ehdokasta, ehdokaslistojen melko hämärät nimet eivät kovin paljoa auta.
Ehdokkaan etsimisen ja hänen näkemystensä selvittämisen tueksi Kirkon viestintä on tuottanut vaalikoneen. Vaalikoneeseen vastauksensa kirjoitti kuitenkin vain noin puolet ehdokkaista. Jatkossa Heikura toivoo vaalikoneen suosion kasvavan merkittävästi ehdokkaiden keskuudessa.
Myös hylättyjä ääniä on seurakuntavaaleissa paljon, mikä kertoo osaltaan vaalijärjestelmän sekavuudesta. Esimerkiksi kaikissa ennakkoäänestyspisteissä ei välttämättä osata neuvoa riittävän hyvin yhtymävaalien kahden lipun käyttöä.
– Keräämme palautetta ja suunnittelemme, miten teemme jäsenelle äänestämisen ja koko kirkolle vaalien järjestämisen mahdollisimman helpoksi. Vaalijärjestelmässä ylipäänsä on kyllä selkiyttämistä.
Seurakunnista saadun palautteen mukaan ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelulla on suuri vaikutus äänestysmääriin.
– Nuortenkin äänestysprosentista on kuultu hienoa uutisia, kun ennakkoäänestyksiä on järjestetty oppilaitoksissa. Kauppakeskuksissa on ollut vilkasta äänestämistä myös. Parhaillaan vireillä on sähköinen äänioikeusrekisteri, joka helpottaa ennakkoäänestämisprosessia.
Heikuran mukaan kirkon uudet päättäjät ovat muutospäättäjiä, joiden päätöksille talous asettaa rajoja. Isot kysymykset liittyvät tiloihin ja niiden käyttöön.
– Tämä rooli päättäjillä oli toki jo nykyiselläkin kaudella, ainakin pääkaupunkiseudulla.
Lue myös
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!