Vuosiluku 2025 mainitaan tämän tästä, kun ennustetaan seurakuntien taloutta. Sitä pidetään rajana, jonka jälkeen kirkollisverotulot lähtevät jyrkkään laskuun. Mistä moinen vuosiluku oikein ilmestyi?

Jäljet näyttävät johtavan Helsingin seurakuntayhtymän talousjohtajaan Pasi Peranderiin.

– Näin taitaa olla, hymähtää Perander, joka on aiemmin ollut töissä Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkönä ja tunnetaan myös Seurakuntien taloushallinnon käsikirjan (Kirjapaja 2020) toisena kirjoittajana.

Pohdiskellessaan syksyllä 2021 omassa blogissaan kirkollisverotuoton voimakasta alakierrettä Perander arvioi sen alkavan vuonna 2025, sillä silloin ”eläkkeistä kertyvä kirkollisvero ei enää jaksa kannatella nykytasoa”.

– Siitä tehtiin juttu Kotimaahan ja se sai hämmästyttävästi palstatilaa. Yllätyin, koska kirjoitin blogin vain omaa päätäni selvittääkseni.

Siitä lähtien maaginen vuosi on kummitellut luottamushenkilöille näytetyissä PowerPointeissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa.

Elinajanodote muuttaa ennustetta

Viime marraskuussa Perander kirjoitti uuden blogin. Siinä hän toteaa, että maaginen ajankohta siirtyy eteenpäin. Syynä on elinajanodotteen ja ansioiden kasvu. Eläkeläisiä näyttää olevan seurakuntien jäsenistössä oletettua pitempään.

Perander näyttää Kirkkohallituksen Finnish Consulting Groupilta (FCG) tilaamaa veroennustetta. Kaaviossa on pylväitä vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaan verotulot kasvaisivat tasaisesti koko ennustekauden vuoteen 2030 saakka.

Mutta ainahan hoetaan, että kirkon rahat ovat lopussa. Eivätkö ne lopukaan?

– Vuonna 2010 seurakunnissa alettiin ajatella, että verotulot laskevat. Alenema ei ole ollut niin suuri kuin oletettiin. Silti seurakunnat tekivät päätöksiä: Työntekijöiden määrä on laskenut vuodesta 2009 alkaen. Himmailtiin muissakin menoissa, Perander kertoo.

FCG:n ennustetta Perander pitää asianmukaisesti laadittuna. Sen taustalla hän näkee ansiotulojen hyvän kasvuennusteen. Sitä kylläkin heiluttelee työllisyystilanne. Jos se pysyy hyvänä, kasvua riittää.

– Mitään dramaattista muutosta ei lähivuosina ole tapahtumassa. Veroa maksavien seurakuntalaisten lukumäärä on edelleen suuri. Verotettavia ansiotuloja saavia seurakunnan jäseniä vuonna 2021 oli yhteensä 2,6 miljoonaa. Se tuo vakautta.

Loputtomiin kirkollisverotulojen kasvu ei kuitenkaan jatku. Vaikka elinajanodote pitenee, jossain kohtaa runsasta eläkettä nauttivien viimeinen raja tulee väistämättä vastaan. Lisäksi palkansaajien määrä vähenee eniten. Niinpä Perander pidättäytyy ennustamasta uutta maagista vuotta.

– Viisasta näissä ennusteissa on mennä vuosi, pari kerrallaan.

Hiippakunnan suuruisia talouksia

Perander näyttää toista pylväsrivistöä, joka kuvaa kirkon jäsenrakennetta. Laitimmaisena vasemmalla näkyy pylväs, joka uhkaa tulvaisuutta: kasteiden määrä on kääntynyt pelottavasti laskuun samalla kun syntyvyys on alentunut. Kun siitä pylväästä vetää viivaa tulevaisuuteen, huonolta näyttää.

– Kun mennään kymmenen-viisitoista vuotta eteenpäin, on jäsenrakenne ja -määrä huomattavasti heikompi kuin nyt, siksi isoja muutoksia pitäisi tehdä, mieluiten hyvissä ajoin, Perander toteaa.

Suuremmat seurakuntataloudet porskuttavat vielä ihan hyvin, mutta jo nyt alkaa olla joukko pieniä seurakuntia, joiden kantokyky ei enää riitä ylläpitämään työntekijöitä ja isoa kirkkoa.

Perander kirjoittaa blogissaan, että nykyisellä rakenteella näivetetään varsinkin pienimpiä seurakuntia ja seurakunnallista toimintaa suuresta osasta Suomea ja vieläpä lyhyessä ajassa. Hän ei kuitenkaan usko, että seurakuntaliitokset tuottavat elinvoimaista toimintaa, vaan ehdottaa siirtymistä noin hiippakunnan suuruisiin seurakuntatalouksiin mahdollisimman keveällä yhtymämallilla. Niiden alla seurakuntien määrä voisi jopa kasvaa.

– Joku sellainen isompi rakenne pitäisi olla, mikä hoitaa tukipalvelut, talous-, henkilöstö- ja kiinteistöhallinnon. Hiippakunta olisi luonteva raja, niin ettei tarvittaisi uusia organisaatiorajoja. Ehkä suurimpia hiippakuntia pitäisi puolittaa tai muuten jakaa, Perander pohtii.

Sitäpä on vuoden alusta aloittaneiden seurakuntien luottamushenkilöidenkin syytä pohtia.

Freija Özcan

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!