Kirkon jumalanpalvelus­päivät alkoivat Kuopiossa – "Niin kauan kuin meillä on lapsia ja lintuja, meillä on toivoa"

Piispa Mari Leppänen oli kirkon jumalanpalvelus­päivien ensimmäinen pääpuhuja. Kuva: Olli Seppälä

Jaetut eväät eli kirkon jumalanpalveluspäivät alkoivat Kuopiossa tänään perjantaina. Tapahtuman pääpaikka on Musiikkikeskus. Siellä kuullaan kolme pääaihetta, joiden nimet on haluttu kirjoittaa Savon murteella, joten niiden kääntäminen kirjakieliseksi on pieni riski.

Ensimmäinen pääotsikko eli ensmäenen piäaihe oli "Pannooko se messu ne evät heilumaan? Rätinkiä messusta, tiakoniasta ja siitäe, mitenkä myö oltas sammoo porukkoo".

Aiheesta alusti Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

– Niin kauan kuin meillä on lapsia ja lintuja, meillä on toivoa. Jos kirkkorakennus on esteetön, monikäyttöinen, toiminnallinen pyhä tila, jossa katseet kohtaavat, meillä on toivoa. Ja kun yhteen kokoontuva seurakunta ymmärtää toinen toistensa kanssa jaetun yhteyden seiniä tärkeämmäksi, meillä on toivoa, Leppänen tiivisti esitelmässään.

Leppänen näki myös, että kirkossa tarvitaan uutta pyhäpäivän viettämisen kulttuuria: kohtuuden, kunnioituksen ja levon kulttuuria.

Lisäksi meiltä vaaditaan Leppäsen mukaan nöyrää uudelleenajattelua, mielenmuutosta ja kestävää elämäntapaa.

– Kaipaamme ja tarvitsemme kokonaisvaltaista hengellisyyttä, joka ymmärtää myös, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi on sidottu toisiinsa.

Piispa Mari Leppäsen mukaan tarvitaan uutta pyhäpäivän viettämisen kulttuuria. Kuva: Olli Seppälä

Auttaisiko viihteellisempi liturgia?

Toinen jumalanpalveluspäivien pääaihe on nimetty: "Rukkous, eiku vuan pannaan kirkossakkii evät heilumaan!". Aiheesta alustaa lauantaina 19.3. Luterilaisen maailmanliiton ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri, professori Dirk G. Lange.

Kotimaan (18.3.) ennakkohaastattelussa Lange kertoi näkemyksistään liturgiasta. Hän muistuttaa, että luterilainen liturgia on erilaista eri puolilla maailmaa. Mutta ongelmat ovat samanlaisia: liturgia koetaan kaavamaiseksi, steriiliksi ja rukoukset vanhanaikaisiksi.

Auttaisiko viihteellisempi liturgia? Langen mielestä ei.

– Ihmisiä kiinnostaa totuus heistä itsestään, maailmasta, yhteiskunnasta, siitä missä elämässä on kyse tai mitä Jumalalla on tekemistä elämän kanssa. sellainen vetää ihmisiä puoleensa. Ihmiset tulevat, koska he kokevat jotain merkityksellistä, Lange sanoi Kotimaan haastattelussa.

Kolmannen pääaiheen teema lauantaina on: "Kirkko tarvihtoo niitäe, jolleijjoo paljon sitä millä mällätä, ku eihän se muuten oekeesti kirkko pysty olemaan".

Suomeksi otsikko tarkoittaa kutakuinkin "kirkko tarvitsee köyhiä ollakseen kirkko".

Aiheesta vuoropuhelua käyvät kirjailija, toimittaja ja kirkollinen vaikuttaja Kaisa Raittila, Oulun hiippakunnan hiippakuntadekaani Juha Rauhala ja Haapajärven seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola.

Lisätietoa Jaetut eväät -tapahtumasta saa täältä.

Jaetut eväät -päiville kokoonnuttiin Kuopion Musiikkikeskukseen. Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Piispa Jari Jolkkonen: Ilman jumalan­palvelusta kristin­usko typistyy moraali­järjestelmäksi

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kirkon jumalanpalveluspäivät alkoivat Kuopiossa – "Niin kauan kuin meillä on lapsia ja lintuja, meillä on toivoa"