Kirkolliskokousvaaleissa kirkkopuolueiden ituja?

kirkolliskokous_205

Aiemmasta selkeämmin poiketen pappisehdokkaiden listat noudattavat väljästi kaikissa hiippakunnissa jakoa konservatiivien, varovaisten maltillisten ja uudistajien välillä. Kotimaa24:n soittokierros tuomiokapituleihin vahvisti näkemystä, että pappisehdokkaiden listojen kokoonpanossa saattaa olla jopa hahmotelmia kirkkopuolueiksi, samalla kun kolmijakoa myös kritisoidaan turhan yksinkertaistavaksi.

Kaksinkertainen kirkolliskokousedustaja ja entinen lääninrovasti Arto Laitinen Espoon hiippakunnasta allekirjoittaa näkemyksen mutta pitää itse tärkeämpänä sitä, että kirkolliskokoukseen valitaan kaikenlaisia pappeja kirkkoherrasta seurakuntapastoriin ja erityistehtävissä toimiviin. Tämä varmistaa hänen mukaansa sen, että kirkollisen elämän kaikki alueet tulevat kirkolliskokouksessa huomioiduiksi.

Laitinen muistaa historiasta yhden aikaisemman esimerkin, jossa listoja on muodostettu kirkkopoliittisin perustein:

– Kun naispappeus tuli torjutuksi vuonna 1984 kirkolliskokouksessa, silloin päätettiin rakentaa seuraavan kirkolliskokouksen ehdokaslistat siten, että listoilla oli vain asiasta samoin ajattelevia. Näin varmistui vuoden 1986 myönteinen äänestyspäätös. Tulevaisuus näyttää, miten nyt hahmoteltu jako kestää, Laitinen pohtii.

Hiippakuntien maallikkoehdokkaiden listoissa on myös valtakunnallisia ryhmittymiä, mutta vastaavaa jakoa ei kautta linjan näy.  Ehdokkaita on asetettu sekä poliittisen puoluekantaan että rovastikunta-alueisiin perustuvien listojen mukaan. Listoja on moitittu nimistä, joiden takaa on vaikea hahmottaa listan perusajatuksia tai tavoitteita.

Lue torstaina 9.2. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä lisää kirkolliskokousehdokkaiden valtakunnallisista ryhmittymistä ja niiden tavoitteista!


Vaalit maanantaina

Maanantaina 13.2.2012 äänestetään kirkolliskokouksen sekä hiippakuntavaltuustojen uudet maallikko- ja pappisedustajat.

Maallikkoedustajien vaalissa äänivaltaisia ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen sekä yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Hiippakuntien papit puolestaan äänestävät pappisedustajat kumpaankin toimielimeen. Äänivaltaisia on yhteensä noin 12 000.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Hiippakuntavaltuustovaalissa valitaan kuhunkin yhdeksään hiippakuntaan 14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä. Valittujen edustajien toimikausi on 1.5.2012–30.4.2016.

Edellinen artikkeliProfessori povaa raamatunkäännökselle pitkää ikää
Seuraava artikkeliJeesus tulee – ”Kukahan hurmahenki tuonkin on teipannut”

Ei näytettäviä viestejä