Kirkollis­kokous päätti jättää tunnustus­pykälän uuteen kirkko­lakiin, vaikka edus­kunnan mielestä tunnustus kuuluisi kirkko­­järjestykseen

Tunnustuspykälän sisällyttämisestä uuteen kirkkolakiin taitettiin peistä kirkolliskokouksessa Turussa tänään tiistaina. Ensimmäisen käsittelyn lopputuloksena tunnustuspykälä päätettiin sisällyttää kirkkolakiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti äänin 57–49.

Kotimaa kertoi aiemmin, että lakivaliokunta jakautui mietintöä jättäessään. Valiokunnan kahdeksastatoista jäsenestä seitsemän katsoi, että tunnustuspykälä – jossa kerrotaan, mihin kirkon usko perustuu –, pitäisi siirtää laista kirkkojärjestykseen. Kun eduskunta palautti kirkkolain kirkolle uudelleen valmisteltavaksi viime vuonna, yksi peruste oli juuri se, että tunnustukselliset kohdat eivät sovellu eduskunnan päätettäväksi.

– Nyt ne voimasuhteet on nähty ja tämä on kirkolliskokouksen kanta ja pulinat pois. Mennään tällä, totesi edustaja Lauri Palmunen, joka itse edusti valiokunnassa eriävää kantaa.

Lakipaketti menee vielä kirkolliskokouksessa toiseen käsittelyyn, jossa se lopullisesti hyväksytään.

Kirkolliskokous keskusteli tunnustuspykälästä vilkkaasti. Kirkkohallituksen esityksessä kirkolliskokoukselle pykälä oli siirretty kirkkojärjestykseen. Lakivaliokunta palautti mietinnössään sen takaisin lakiin.

Keskustelussa näkökulmat aiheesta kiteytyivät kahteen leiriin. Oltiin huolissaan joko siitä, että laki ei taaskaan mene eduskunnassa läpi, ellei sen toivetta tunnustuspykälän siirrosta noudateta, tai siitä, että tunnustuspykälän siirtäminen kirkkojärjestykseen heikentää kirkon asemaa.

Edustaja Heidi Zitting toisaalta perusteli puheenvuorossaan tunnustuspykälän siirtämistä kirkkolaista kirkkojärjestykseen nimenomaan kirkon autonomian vahvistamisella.

– Eduskunnan puolella ei tällöin toisaalta ole huomauttamista ja toisaalta ei myöskään valtaa tämän kysymyksen kohdalla.

Edustaja Ilmari Ylä-Autio puolestaan haki tunnustuspykälästä tukea kristinuskolle.

– Kun tunnustuspykälä on kirkkolaissa, se antaa kristinuskolle selkänojaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos se poistetaan, kansalaiset ymmärtävät asian niin, että taas on uskonnon asemaa heikennetty.

Lue myös:

Kirkollis­kokous vääntää tällä viikolla taas siitä, määritelläänkö kirkon tunnustus laissa – mietinnön tehnyt laki­valiokunta jakautui

Kirkolliskokousta jakava tunnustuspykälä voidaan piispojen mielestä siirtää pois kirkkolaista

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kirkolliskokous päätti jättää tunnustuspykälän uuteen kirkkolakiin, vaikka eduskunnan mielestä tunnustus kuuluisi kirkkojärjestykseen