Kirkoista löytyy hopeisia design-aarteita

Kirkkojen satojen ehtoolliskalustojen joukossa on myös merkittävää designia ja tunnettujen suunnittelijoiden töitä. Ehtoolliskalustoja ovat suunnitelleet myös kirkkoja piirtäneet arkkitehdit.

Ennen 1900-lukua ehtoolliskalustot syntyivät tunnettujen hopeaseppien pajoissa. Tekijät myös loivat astiastojen designin ennen varsinaisen designin syntyä. Esineiden koristeaiheet ja tyylit vaihtelivat kulloisenkin aikakauden mukaan.

Suomen sadoissa kirkoissa on kymmeniä tuhansia hopeisia ehtoollisastioita, joiden suunnittelija on jäänyt tuntemattomaksi. Valtaosa esineistä on ehtoollispikareita.

Muotoilijoiden ammattikunta alkoi vaikuttaa kirkolliseen esineistöön vasta viime vuosisadan alkupuolella. Tiettyä kirkkoa varten suunniteltuja ehtoollisastiastoja löytyy varmimmin suurten kaupunkien kirkoista, erityisesti Helsingistä.

– Helsingin kirkoissa on paras poikkileikkaus kirkollisten hopeaesineiden tyylien kehittymisestä, kertoo museotutkija Nina Lempa kirkkohallituksesta.

Lähes kaikissa maamme kirkoissa on hopeinen peruskalusto: viinikannu ja -malja sekä leipäastia ja -lautanen. Kuitenkin viime vuosina erityisesti leirikeskuksiin ja kappeleihin on alettu hankkia ruostumattomasta teräksestä tehtyjä ehtoollisastiastoja.

– Hopean hinta on lähes kymmenkertaistunut 2000-luvulla. Siksi hopeisia ehtoolliskalustoja hankitaan enää varsin harvoin. Viimeksi sellainen suunniteltiin ja toteutettiin Hollolan kirkkoon, kertoo Kotimaa-yhtiöiden tarvikeliiketoiminnan johtaja Timo Lankinen.

+ Lähes viidenkymmenen vuoden ajan seurakunnat ovat voineet halutessaan tilata lähes kaiken kirkoissa tarvittavan esineistön yhdestä ja samasta paikasta, Kirkon hankintakeskuksesta, nykyisestä Sacrumista, joka on osa Kotimaa-yhtiöitä.

+ Sieltä seurakunnat saattoivat helposti saada erikoisesineet, joiden hankintaprosessit ovat harvinaisuudessaan vieraita ja hankalasti hallittavia. Samaan aikaan suomalaisen muotoilun ihanne pelkistyi ja se näkyy myös kirkollisessa esineistössä. Alkuaikoina suunnittelijana toimi kultaseppä Leo Torikainen, joka kädenjälki näkyi monissa muissakin kirkollisissa esineissä kuin ehtoollisastioissa. Hän on yksi kirkon tuntemattomista suunnittelijoista, joiden suunnittelemia tekstiilejä ja hopeaesineitä löytyy kymmenistä, jollei sadoista kirkoista.

Edellinen artikkeliPaastovinkki 10/40 – Juha Väätäinen: Tipattomuus ei tapa!
Seuraava artikkeliTampereella linjaus seurakunnan työntekijöiden vaalikampanjoinnista

Ei näytettäviä viestejä