Päivi Räsäsen (kd.) mukaan luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle olisi tulossa rahankeräysoikeus. Räsänen totesi Kotimaa24:lle, että tämä on ”tahtotila”. Räsänen järjesti asiasta, joka on virkamiesvalmistelussa, tänään keskustelutilaisuuden.
Tällä hetkellä luterilainen ja ortodoksinen kirkko eivät voi verotusoikeutensa takia järjestää keräyksiä. Lainmuutos mahdollistaisi esimerkiksi diakoniset keräykset. Nykytilanne on sellainen, että Räsäsen mukaan jopa Yhteisvastuukeräyksen voidaan nähdä olevan ”hieman harmaalla alueella”.
Myös uskonnollisten yhteisöjen ja yhdyskuntien rahankeräys olisi helpottumassa.
Nykyisin rahankeräyslupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Siitä on käyty vääntöä, täyttääkö uskonnollinen yhdyskunta tai yhteisö määritellyn yleishyödyllisyyden vaatimuksen.
Rahankeräysluvat antaa poliisihallitus.
Yhteisöjen yleishyödyllisyyden määritelmä on Räsäsen mukaan tällä hetkellä tulkinnanvarainen ja tähän rahankeräyslain uudistuksessa pyritään saamaan selkeyttä.
Ministerin mukaan yhteisö voi olla yleishyödyllinen myös silloin, jos sen toiminnan piirissä uskonnollista toimintaa, lähetystyötä tai diakonista auttamista. Rajanvetäminen erilaisen toiminnan, kuten avustustoiminnan ja lähetystyön suhteen, on Räsäsen mukaan hankalaa. Myös uskonnonvapauslaki velvoittaa ministerin mukaan siihen, että uskonnollistenkin yhteisöjen on saatava rahankeräyslupia.
Rahankeräyslakia pohtineen esiselvitysryhmän mukaan on mahdollista, että lakia pyrittäisiin muuttamaan niin, että keräyksessä saadut rahat olisi käytettävä yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen keräyskohteessa. Sen sijaan rahankeräysluvan saaja olisi yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö, kun nykylaissa se on yksinomaan yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Sana ”yksinomaan” siis pudotettaisiin luvansaajaa arvioitaessa laista pois, mikä helpottaisi uskonnollisten yhteisöjen rahankeräysluvan saamista.
Räsänen tarkentaa Kotimaa24:lle, että yleishyödyllisyyden vaatimus rahankeräyslaissa on kaksitasoinen.
– Jotta rahankeräyslupa voidaan myöntää, laki ensinnäkin edellyttää, että luvanhakijan toiminta on yksinomaan yleishyödyllistä. Toiseksi keräysvarat on käytettävä yleishyödylliseen tarkoitukseen.
– Lakia onkin tarkoitus selkeyttää siten, että uskonnolliset toimijat voivat ensinnäkin saada rahankeräysluvan ja että rahaa voi kerätä uskonnolliseen toimintaan. Uskonnolliseen toimintaan voi kuulua eri elementtejä – esimerkiksi lähetystyötä – eikä niitä tulisi lupaharkinnassa tarkastella siten poissulkevasti, että lupa ei tulisi myönnetyksi. Tältä osin katsonkin, että uskonnollinen toiminta on laissa tarkoitettua aatteellista ja siten yleishyödyllistä toimintaa.
Rahankeräyslain uudistus on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.