Juha Ruohonen löysi viime kesänä Ravattulan Ristimäen kaivauksilta rauniot, jotka muuttivat radikaalisti käsitystä kristinuskon saapumisesta Suomeen.
Ruohonen kertoo Kotimaa-lehden haastattelussa löydön osoittavan, että kirkollinen järjestäytyminen on paljon omaehtoisempi, laajempi ja varhaisempi vaihe Suomessa kuin tähän asti on kuviteltu.
– Olen hyvin vakuuttunut siitä, että varhainen seurakuntajärjestelmä on etenkin rannikolla ja jokilaaksoissa ollut vakiintunut ja tiiviimpi kuin osataan ajatellakaan, hän tiivistää Kotimaalle.
Ruohonen kertoo, että kirkkorakennus on todennäköisesti ollut kyläkirkko tai paikallisen mahtitalon rahoittama yksityiskirkko. Pyhättö on rakennettu aikana, jolloin kristinuskon leviäimen riippui paikallisen väestön suopeudesta. Kun kirkkohanke tuli yhteisön sisältä, vastarinta oli vähäisempää.
Ristimäen löytö kertoo nykysuomalaiselle ennen kaikkea siitä, että vanha tulkinta verisistä ristiretkistä voidaan heittää romukoppaan. Tutkija korostaa, ettei kansaamme ole väkipakolla käännytetty kristityiksi, vaan kristinusko on levinnyt eri maiden välisen yhteydenpidon ohessa enimmäkseen sopuisissa merkeissä.
Seuraavaksi Ristimäen tämän vuoden löydöt kuvataan ja analysoidaan. Juha Ruohonen uumoilee, että talvikaudella tehtävä työ tuottaa vielä yllätyksiä. Kaivauksia jatketaan ensi kesänä, jos määrärahoja vain löytyy.
Lue Juha Ruohosen haastattelu 17.10.2013 ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä.
Lue myös:
Löytyneiden kirkkoraunioiden paikalla voisi olla hartaustoimintaa