”Kirkkojen ykseyden vaaliminen on entistä haasteellisempaa”

Venäjän Karjalan Petroskoissa pidetty 13. suomalais-ugrilainen luterilainen pappeinkokous päättyi perjantaina.

Päätöstilaisuudessa mukana olleet eri kirkkojen piispat arvioivat omasta näkökulmastaan kokouksen antia. Kokouksen teemana oli ollut ”luterilainen ja ekumeeninen”.

Isäntäkirkkona toimineen Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vertasi kokouksessa useita kertoja käytetyllä Martti Lutherin ilmaisulla kirkkoa syntisten sairaalaan.

– Meillä on suuri lääkäri, joka voi parantaa sairautemme. Evankeliumi on kirkon sanoma. Se on koko kirkon todistus, Kuukauppi muotoili.

Hän piti käytyjä keskusteluja hyödyllisinä ja arvioi osallistujakirkoilla olevan hyvät perustelut jatkaa monentasoista ekumeenista yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa.

”Taivaaseen myös niiden kanssa, joita ei pidä veljinä”

Unkarin kirkon läntisen hiippakunnan piispa János Szemerei oli kokenut kokouksen monikielisyyden eräänlaisena helluntai-elämyksenä.

– Se oli paitsi positiivinen, myös hieman negatiivinen tunne. Kielien moninaisuuden vuoksi emme aina ymmärrä toisiamme, emmekä myöskään toistemme ajattelua.

Szemerei muistutti, että ensimmäisen helluntain pääasia eivät kuitenkaan olleet ihmiset, vaan Pyhän Hengen synnyttämä usko Kristukseen.

– Tämän asian puolesta rukoileminen menee mukanani kotiin Unkariin, Szemerei sanoi.

Toinen paikalla ollut unkarilaispiispa Tamás Fabiny oli kokenut nähneensä Venäjällä Inkerin kirkossa ristin muotoisen kirkon, joka palvelee ja myös kantaa ristiä.

– Tämän kirkon puolesta saamme rukoilla.

Fabiny muistutti myös Martti Lutherin puhuneen sekä kirkon säilyttämisestä että uudistamisesta.

– Molemmat ovat tärkeitä. Voimme olla hyvällä tavalla konservatiivisia kirkkoja. Mutta voimme myös olla avoimia tämän päivän uudistuksien edessä.

Kirkkojen tiettyihin erimielisyyksiin viitaten Fabiny muistutti Lutherin kuuluisien Invocavit-viikon saarnoista, joissa on tällainenkin ajatus: Meidän täytyy mennä taivaaseen myös niiden kanssa, joita tänään emme pysty kutsumaan veljiksemme.

– Toivottavasti me tapaamme jatkossakin aina neljän vuoden väkein, mutta toivottavasti olemme menossa myös taivaaseen, Fabiny päätti.

Tervetuloa Suomeen vuonna 2020

Suomen kirkon delegaatiota Petroskoissa johtanut Mikkelin piispa Seppo Häkkinen toivotti kokouksen tervetulleeksi Suomeen seuraavan kerran vuonna 2020.

Häkkinen arvioi Petroskoin kokouksen ilmapiiriä kolmella sanalla: avoimuus, luottamus ja kunnioitus.

Kokous oli Häkkisestä myös historiallinen: se pidettiin ensi kertaa Venäjällä. Lisäksi ensi vuonna on reformaation muistovuosi, mutta tulee myös 80 vuotta siitä, kun suomalais-ugrilaiset kirkkojen tapaamiset alkoivat Budapestissä 1937.

Häkkisen mukaan traditio kyllä kantaa kirkkoja, mutta kirkoilla on koko ajan edessä myös uusia kysymyksiä.

– Tulevaisuudessa ykseyden vaaliminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa niin kirkkojen sisällä kuin niiden välillä, myös samaan tunnustuskuntaan kuuluvien kirkkojen välillä, Häkkinen paalutti.

– Juuri tästä syystä suomalais-ugrilaiset luterilaiset kirkot tarvitsevat näitä pappeinkokouksia. Jos tulevaisuudessakin olemme avoimia, luottavaisia ja kunnioittavia, silloin kirkot voivat rakentaa siltoja muurien yli. On myös tärkeää muistaa, että pohjimmiltaan Kristus yhdistää meitä.

Onko reformaatio paluu alkuun vai uuden löytämistä?

Viron kirkon piispa Tiit Salumäe vertasi Inkerin kirkon tilannetta oman kirkkonsa lähimenneisyyteen. Molemmat kirkot ovat vapautuneet, koska ateistinen valta vaihtui toiseen.

– Se oli rukousten tulos. Myös tänään meidän on täällä rukoiltava tämän hetken puolesta.

Salumäe toivoi myös, että kokoustraditio laajenisi käsittämään paremmin myös Venäjällä asuvat pienet suomensukuiset kansat. Hän varoitteli maailman muuttumisesta englanninkieliseksi ja muistutti reformaation tarkoittaneen sitä, että kansankielet otetaan käyttöön.

Salumäe tahtoi pohdittavan, mitä reformaatio on: paluu alkuun vai uuden löytämistä?

– Lutherin yksi ajatus oli palata Kristuksen opetukseen ja alkuseurakunnan elämään. Se ei ollut vallankumous, vaan yhden augustinolaismunkin pyyntö palata alkupisteeseen.

Salumäe päätti toiveeseen, että kokoustraditio jatkuisi.

Petroskoin kokoukseen osallistui yli 50 ulkomaista vierasta. Suomesta paikalla oli kirkon virallisen delegaation ohella perinteiseen tapaan Suomen kirkon pappisliiton matkalaisten ryhmä.

Kuva: Jussi Rytkönen. Vasemmalta lukien piispat Aarre Kuukauppi, János Szemerei, Tamás Fabiny, Seppo Häkkinen ja Tiit Salumäe konferenssin päätöstilaisuudessa.

Lue myös:

Inkerin kirkko on avoin kaikille, muttei kaikelle

Suomensukuiset luterilaiset koolla Petroskoissa

Edellinen artikkeliSuomensukuisen luterilaisuuden äärialueilla eletään vähemmistössä
Seuraava artikkeliGospelmuusikko Pekka Simojoen lauluja arabiaksi

Ei näytettäviä viestejä