Vantaalaiset luottamushenkilöt toimittaja Johanna Korhonen ja tutkija Sari Roman-Lagerspetz näkevät kirkkohallituksen painostavan seurakuntien luottamushenkilöitä kirkkoherrojen kautta. Asiassa on kyse siitä, mitä lähetysjärjestöjä tuetaan.
Kirkkohallituksesta on lähetetty 25.11. kirje seurakuntien kirkkoherroille, lähetystyöstä vastaaville teologeille ja lähetyssihteereille. Kotimaa24:n haltuunsa saaman kirjeen allekirjoittajana on kirkon lähetystyön keskus, joka siis kuuluu kirkkohallitukseen. Kirjeessä on infoa kirkon lähetystyön rakenteiden uudistamisesta, kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin uudesta virasta ja muun muassa Kirkkojen maailmanneuvoston marraskuussa pidetystä yleiskokouksesta.
Korhonen ja Roman-Lagerspetz kiinnittävät kirjeessä erityisesti huomiota seuraavaan kohtaan: ”Muistutamme teitä taloudellisen tuen tärkeydestä näille järjestöille ja pyydämme teitä kohdistamaan lähetyskannatuksenne näille kirkon lähetysjärjestöille.”
”Näillä järjestöillä” kirjeessä viitataan kaikkiin kirkon seitsemään viralliseen lähetysjärjestöön. Pääkaupunkiseudulla jotkut järjestöt on aiemmin jätetty vaille tiettyjä tukia tai niitä on vähennetty. Tämä on johtunut järjestöjen naispappeus- ja homokannoista. Siitä, mitä järjestöjä tuetaan, on taitettu pitkään peistä muun muassa Vantaalla.
– Paheksumme sitä, että kirkkohallitus painostaa ja pyrkii ohjailemaan luottamushenkilöitä kulissin takaa, kirkkoherrojen kautta. Kirkkohallituksella ei ole mitään budjettivaltaa seurakuntien kansainvälisen työn määrärahoihin. Tämmöinen kirjelmöinti osoittaa hyvin vähäistä kunnioitusta laillisia päätöksentekoprosesseja ja luottamushenkilöitä kohtaan, Johanna Korhonen sanoo Kotimaa24:lle.
Hän sanoo pitävänsä kirjettä erittäin sopimattomana ja kirkkohallituksen toimintaa loukkaavana.
– Meidän pitäisi 17.12. keskustella kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtajan Kimmo Kääriäisen ja kirkon lähetystyön keskuksen johtajan Risto Jukon kanssa Helsingin piispan Irja Askolan luona lähetystyöasiasta. Nyt paljastunut kirjelmöinti ei varsinaisesti paranna keskustelun ilmapiiriä. Kirkkohallitukseen on nyt varsin vaikea luottaa tässä asiassa. Harkitsen osaltani, haluanko osallistua palaveriin lainkaan, hän jatkaa.
Korhonen kokee, että kirkkohallitus painostaa seurakuntia ja yhtymiä antamaan rahaa kaikille lähetysjärjestöille, mutta osoittaa viestinsä päättäjien eli luottamushenkilöiden sijasta kirkkoherroille, lähetystyöstä vastaaville teologeille ja lähetyssihteereille.
– Mahdollisesti on tarkoitus, että nämä nyt sitten painostavat meitä kokouksissa.
”Kirje ohjasi jo päätöksentekoa”
Sari Roman-Lagerspetz kertoo, että kirkkohallituksen kirje on välitetty Vantaan Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsenille, muun muassa hänelle seurakunnan lähetyssihteeriltä. Roman-Lagerspetz katsoo, että eilisessä Tikkurilan seurakuntaneuvoston kokouksessa kirje oli jo ohjaamassa luottamushenkilöitä kirkkohallituksen toivomaan suuntaan, koska Sley nostettiin tuettavien järjestöjen joukkoon tehdyn vastaesityksen jälkeen ja Roman-Lagerspetzin mukaan vastaesityksessä vedottiin lähetystyön keskuksen kirjeeseen. Pohjaesityksessä Sleytä ei olisi tuettu.
– Huomionarvoista kirkkohallitukselta tulleissa ”talousarviomäärärahojen myöntämisperiaatteissa” on se, että niissä ei kiinnitetä mitään huomiota ajankohtaisiin eettisiin asioihin. Naispappeudesta ja seksuaalivähemmistöistä ei puhuta yhtään mitään. Pidän outona sitä, että ei tule mitenkään esiin se, että järjestöillä on perussopimuksen mukaan velvollisuus noudattaa kirkon päätöksiä omassa toiminnassaan. Kirkkohallitus ohjaa kirkkoherroja ilmeisesti siihen suuntaan, ettei seurakunnissakaan kiinnitetä näihin asioihin mitään huomiota, Roman-Lagespetz näkee.
– En tiedä toimittiko Tikkurilan lähetyssihteeri kirkkohallituksen ohjeet meille luottamushenkilöille kirkkohallituksen pyynnöstä vai ei. Selvää kuitenkin on, että samanlainen kirkkoherroihin, lähetystyöstä vastaaviin virkamiehiin ja myös luottamushenkilöihin kohdistuva vaikuttaminen on käynnissä muuallakin Suomessa. Kirkkohallitus muistuttaa näissä ohjeissaan kirkkoherroja ja lähetysasioista vastaavia työntekijöitä siitä minkälaista valmistelua ja pohjaesityksiä heidän pitää näissä asioissa tehdä ja mihin suuntaan heidän tulee ohjata luottamushenkilöitä päätöksenteossa. Ilmeisesti kirkkoherrojen, lähetyssihteerien ja lähetysteologien toivotaan kaikkialla Suomen seurakunnissa pyrkivän vaikuttamaan kirkkokansan valitsemiin luottamushenkilöihin niin, että he toimisivat näissä päätöksissä kirkkohallituksen edustajina eivätkä heidät valinneiden seurakuntalaisten edustajina ja omaa eettistä arviointikykyään käyttäen, Roman-Lagerspetz sanoo.