Etniseen tai kulttuuriseen taustaan perustuvan halventamisen kokemukset ovat yleisiä ammatillisissa oppilaitoksissa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista peräti neljännes on kokenut opiskelupaikassaan halventamista etnisen tai kulttuurisen taustansa takia. Ruotsinkielisten osalta prosenttiluku on 12 ja suomenkielisten osalta neljä.
Näin kertoo loppuvuodesta 2017 julkaistu, ministeriöiden rahoittama Amisbarometri. Tutkimusta koordinoi Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry.
Opettajien harjoittamaa kiusaamista, mitätöintiä tai seksuaalista häirintää on ammattioppilaitoksissa kokenut barometrin mukaan 23 prosenttia muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista.
Kaksivuotisessa #kampusrauhaa-hankkeessa puututaan asiaan. Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja siitä vastaavat käytännössä SAKKI ry, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry ja Kirkkohallitus.
– Haluamme nostaa ihmisten tietoisuuteen, miten tärkeää on puuttua rasismiin ja kaikkeen syrjintään ammatillisessa koulutuksessa sekä etsiä ratkaisuja sen ennalta ehkäisemiseen ja torjuntaan, projektipäällikkö Antti Seitamaa SAKKI ry:stä kertoi eilen keskiviikkona Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä.
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvanut ammatillisissa oppilaitoksissa 75 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2015. Tällä hetkellä heitä on noin 26 000. Jatkossa Suomessa pitää vielä kotouttaa 14 000 turvapaikan saanutta ihmistä, heistä valtaosa ammatillisen koulutuksen väylää, Seitamaa listasi lukuja.
”Mukaan on lähtenyt paikallisseurakuntien työntekijöitä”
Erilaisissa kulttuureissa kasvaneet opiskelijat pitäisi saada osaksi oppilaitosyhteisöä, joka olisi kaikille turvallinen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Hankkeessa opiskelijalähtöisellä toiminnalla pyritään tukemaan maahanmuuttajien sosiaalista integroitumista ammatillisiin oppilaitoksiin sekä ehkäisemään vihapuhetta ja konflikteja kampuksilla.
– Käytännössä hankkeen aikana työstetään erilaisia toimintamalleja yhteistyössä pilottioppilaitosten opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Mukaan on lähtenyt myös paikallisseurakuntien työntekijöitä, kertoo asiantuntija Laura Arikka Kirkkohallituksesta.
Ammatillinen koulutus on uudistunut ja sen taloutta on leikattu 2000-luvulla samaan aikaan, kun erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on oppilaitoksissa kaksinkertaistunut. Kirkon tavoitteena on, että jatkossa yhä useampi seurakunta toimii yhdessä ammatillisen koulutuksen yhteisöjen kanssa.
– Kotoutumisessa ja rasismin ehkäisyssä ei ole saatavilla pikavoittoja. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, Arikka sanoo.
Hankeen avulla pyritään tukemaan yhteisöjen muutosta ja opiskelijoiden sekä henkilöstön parempaa hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
– Kirkko on näin tukemassa myös yhteiskuntarauhaa ja hyviä väestösuhteita.
Projektissa kehitetyt toimenpiteet mallinnetaan ja jaetaan valtakunnallisesti. Hanketoimintaa dokumentoidaan ja levitetään myös sosiaalisen median keinoin.
Kirkkohallituksen asiantuntijan Stiven Naatuksen mukaan kirkko on toimija, johon luotetaan ja jonka kanssa ollaan valmiita yhteistyöhön. Ympäröivien yhteisöjen ja yhteiskunnan tukeminen on kirkolle mahdollisuus tavoittaa ihmisiä ja yhteisöjä, jotka muuten jäisivät kirkolle vieraiksi.
– Sekä yhteiskuntarauhan että kirkon oman toiminnan näkökulmasta on tärkeää, että kirkko on omiin arvoihinsa nojaten valmis monenlaiseen yhteistyöhön eri kumppaneiden kanssa.
Kuva: Salla Niemi. Kuvassa SAKKI ry:n puheenjohtajisto Otto Arola, Jasmina Khabbal ja Pinja Perholehto. Puheenjohtaja Jasmina Khabbal on Jyväskylässä sijaitsevan ammattioppilaitoksen Gradian ravintola-alan opiskelija.
Lue myös:
Betlehemin rauhantuli saapui Kirkon kasvatuksen päiville – ”Tämä olkoon toivon liekki”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.