Kinnulassa seurakuntaan kuuluu 90 prosenttia kunnan väestöstä. Jäseniä on kaikkiaan 1584. Näin korkea jäsenyysprosentti on nykyisin ihme.
– Kinnula on niin sanottua raamattuvyöhykettä ja elämä täällä on kaikin puolin aika perinteistä, selittää seurakunnan talouspäällikkö Sinikka Niemonen.
Toinen ihme on uimahalli, joka löytyy seurakuntakodin alakerrasta. Harvalla pienellä kirkonkylällä on ylipäätään uimahalli. Seurakunnan omistamia uimahalleja ei tiettävästi Suomessa muualla ole.
Entä se kolmas ihme? Ne ovat Kinnulan kirkon upouudet urut. Avajaiskonsertti pidetään 19. maaliskuuta.
Uimahalli sai nimen kirkkoherran mukaan
Heikin hallina tunnettu pienoiskylpylä palvelee polskijoita arkipäivisin. Viikonloppuisin sitä vuokrataan yhdistyksille tai vaikka perhekunnille.
Heikin halliksi uimahalli on nimetty aikaisemman kirkkoherran Heikki Järvisen mukaan. Hänelle uimahalli oli kuningasajatus. Idea toteutui, kun Kinnulaan rakennettiin uusi seurakuntakoti vanhan palaneen tilalle vuonna 1991.
Järvinen oli kaikkien tuntema pappipersoona, joka herätti tunteita puolesta ja vastaan. Repivän prosessin jälkeen hän jäi eläkkeelle, mutta tuota prosessia eivät seurakuntalaiset enää halua muistella. Vaikka Järvinen muutti pois paikkakunnalta, halli jäi. Nyt se myös näyttää pysyvän.
Uimahalliyrittäjä Simo Kinnusen mukaan kirkkoherra Järvinen oli kansanmies, joka keräsi mainetta esimerkiksi uittamalla nimikkoaltaassaan sulhasia.
– Täällä on ollut tapana nostaa hääparia kultatuolissa kolmasti ylös. Järvinen nostatti monta sulhasta lopulta veteen, tietää Kinnunen.
Kun seurakuntakodilla tehtiin viime vuonna ulkoseinien saneeraus, samalla kertaa uimahalli uusittiin perusteellisesti.
Uimahallin omistaminen ei ole kuitenkaan seurakunnan ydintoimintaa. Se oli selvää talouspäällikkö Sinikka Niemoselle jo siinä vaiheessa, kun uimahallin korjaamista ryhdyttiin suunnittelemaan.
– Kirkkohallitukselta olisi ollut hyödytöntä anoa avustusta, joten teimme saneerauksen seurakunnan omilla varoilla.
Hallin korjauskustannukset olivat 320 000 euroa. Samanaikaisesti seurakunta remontoi seurakuntakodin ulkoseinien rakenteet, ja siihen se sai Kirkkohallitukselta 68-prosenttisen avustuksen.
– Seurakunnan rakennuskantaan oli investoitava, tai muuten olisivat seinät tippuneet pian alas, sanoo Niemonen.
Vaikka seurakunta omistaa uimahallin, se ei pyöritä toimintaa. Heikin halli on vuokrattu kunnalle, ja vuokratuloilla on tarkoitus kuitata hallin korjausmenot. Ketjun viimeinen lenkki on yrittäjä Simo Kinnunen, joka huolehtii käytännön toiminnasta.
Kanttori: ”Olen kiitollinen ja etuoikeutettu, kun sain tällaisen työkalun”
Kanttori Martti Hertteli ei tätä nykyä malttaisi lähteä kirkosta lainkaan kotiin. Syynä ovat Kinnulan kirkon viittä vaille valmiit urut, joita on hänen mukaansa kevyt soittaa. Virret hän on säestänyt joulusta asti uusilla uruilla, ja rakennustyön edetessä äänikertoja on tullut lisää. Valmiissa uruissa tulee olemaan 20 äänikertaa.
– Olen kiitollinen ja etuoikeutettu, kun sain tällaisen työkalun, Hertteli iloitsee.
Edes joka vuosi ei valmistu Suomen kirkkoihin uusia urkuja. Eikä ainakaan niin suuria kuin Kinnulaan nyt. Lattiapinta-alaa ne haukkaavat 15 neliötä.
Hertteli kertoo, että entiset urut olivat surkeassa jamassa. Ne oli nostettu aikaa sitten alas parvelta tilanpuutteen takia. Soittimen musiikillinen terä oli poissa. Vireys oli aikojen saatossa kadonnut. Ei ollut mieltä ryhtyä korjaamaan urkuvanhusta.
Tarjouskilvan voitti Urkurakentamo Martti Porthan. Gotfried Silberman -tyyliset urut täyttävät nyt Kinnulan ristikirkon yhden sakaran lähes seinästä seinään. Lattiatasoon rakennettujen urkujen malli on peräisin 1700-luvulla eläneeltä urkurakentajalta.
– Nämä urut on rakennettu varta vasten tähän tilaan ja sopivat yhteen kirkon kanssa, esittelee Martti Porthan.
Vaikka kirkkoon tulija ei ymmärtäisi edes musiikista mitään, urkurakennelma on visuaalisestikin huomiota herättävä. Urut ovat taidokkaan käsityön näyte. Julkisivukoristelu on puukaiverrusta ja ebenpuiset koskettimet on pinnattu mammutinluulla. Urkujen rakentaminen alkoi viime keväänä ja avajaiskonsertti pidetään maaliskuussa. Urkujen kustannusarvio on 400 000 euroa.
Rauhanyhdistyksen jäsenillä toimivaa yhteistyötä naispappien kanssa
Urut, uimahalli ja seurakuntakodin saneeraus. Viime aikojen investointipaketti on ollut iso pienelle seurakunnalle. Vaikka 90 prosenttia Kinnulan väestöstä kuuluu kirkkoon, verotuloilla ei voi herkutella. Työikäisiä on vähän, mutta vanhuksia paljon. Samoin lapsia, sillä Kinnula on vankkaa vanhoillislestadiolaista aluetta.
Kinnula haluaa pärjätä kuitenkin omillaan sekä kuntana että seurakuntana. Itsenäisyys on ”kinnusille”, kuten kinnulalaiset itseään kutsuvat, tärkeä arvo yli puoluerajojen.
– Ei meillä ole varmaan kertaakaan vakavasti puhuttu, että liityttäisiin johonkin toiseen kuntaan tai seurakuntaan. Toki yhteistyötä tehdään, onhan meillä yhteinen kirkkoherra Pihtiputaan kanssa ja rippileiritkin pidetään yhteistyössä, kertoo Anitta Hakkarainen, joka toimii luottamushenkilönä seurakunnassa ja kunnassa.
Lestadiolaisuus näkyy paikkakunnalla vahvana haluna kuulua kirkkoon. Yli kymmenen prosenttia seurakuntalaisista kuuluu myös Rauhanyhdistykseen.
Rauhanyhdistyksen rukoushuone sijaitsee samassa pihapiirissä kirkon ja seurakuntakodin kanssa.
Kirkkoherra Arja Huuskosen mukaan yhteistyö herätysliikkeen ja seurakunnan kesken toimii mutkitta. Vaikka kirkkoherra ja seurakuntapastori ovat Kinnulassa naispuolisia, jumalanpalvelukset, kasteet ja hautaan siunaamiset sujuvat ongelmitta.
– Herätysliikkeen omat papit toimittavat liikkeen piirissä avioliittoon vihkimiset.
Arja Huuskonen on siis Pihtiputaan ja Kinnulan yhteinen kirkkoherra. Hän on keskimäärin yhden päivän viikossa Kinnulassa, loput Pihtiputaalla. Yksi viikonloppu kuukaudesta on varattu Kinnulaan. Puhelin- ja sähköpostiyhteydet eivät ole paikkasidonnaisia.
– Mielestäni yhteistyö vaatii selkeän työnjaon. Meillä se toimii, sanoo Huuskonen.
Kuvat: Päivi Ketolainen. Kuvia voi selata valkeista nuolista.
1. Simo Kinnunen (vas.) vastaa seurakunnan omistaman uimahallin hoidosta. Altaassa Maire ja Kalevi Holm ja oikealla Anitta Hakkarainen.
2. Uusien urkujen rakentaminen kysyy aikaa ja taitoa. Timo Salonen, urkurakentamon omistaja Martti Porthan ja kanttori Martti Hertteli Kinnulan viittä vaille valmiiden urkujen äärellä.
KORJAUS JUTTUUN 14.3. Jutussa sanottiin alun perin, että kirkkoherra Heikki Järvinen irtisanottiin repivän prosessin jälkeen. Hän siirtyi kuitenkin prosessin päätteeksi eläkkeelle.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***