Suomen Helluntaikirkko on linjannut lähtökohtansa ekumeenisille keskusteluille. ”Haluamme Helluntaikirkkona ja helluntailiikkeenä elää kunnioittaen toisia kirkkokuntia. (—) Haluamme pyrkiä dialogiin ja toistemme ymmärtämiseen, aitoon toistemme kuulemiseen”, sanotaan Helluntaikirkon verkkosivulla julkaistussa tuoreessa linjauksessa.
Helluntaikirkko vetoaa saarnaaja Veikko Mannisen ajatukseen vuodelta 2005: ”Tunnustamme nöyrästi, että vilpittömiä Jeesuksen omia on kaikkialla siellä, missä Sana uskossa otetaan vastaan.”
Sen sijaan keskustelua kirkkojen näkyvästä ykseydestä pidetään helluntailaisille vieraana, sillä siihen liittyy ajatus kasteen ja ehtoollisen sakramenttien ja kirkon virkojen keskinäisestä tunnustamisesta sekä yhteisestä kirkon määritelmästä. Helluntailainen oppi ei sisällä sakramentteja eikä pappisvirkaa, joten linjauksen mukaan pyrkiminen näihin tavoitteisiin olisi epäkorrektia.
Linjauksessa sanotaan kuitenkin, että käytännön yhteistyö, kirkkojen edustajien aito kohtaaminen ja keskinäisen yhteyden kokeminen palvelee helluntailaisia tavoitteita. Helluntaikirkko puhuu mieluummin dialogista kuin ekumeniasta.
Linjaus ekumeniasta liittyy luterilais-helluntailaisen neuvottelukunnan työskentelyyn, joka vuosina 2014–2017 käsitteli kastetta.
”Neuvottelukunnan toiminta on meille helluntailaisille vuoropuhelua, vuorovaikutusta ja kohtaamista, missä pyrimme keskinäisen ymmärryksen ja yhteyden lisäämiseen – ei näkyvän ykseyden edistämiseen. Näin ollen emme halua edetä kasteen, ehtoollisen ja pappisviran keskinäisen tunnustamisen suuntaan”, linjauksessa todetaan.
Suomen Helluntaikirkko edustaa helluntailiikkeen piirissä seurakuntia, jotka ovat rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Valtaosa helluntailaisista kuuluu yhdistyspohjaisiin seurakuntiin.
Kuva: Olli Seppälä. Helsingin Saalem-seurakunta, joka on yksi Helluntaikirkon jäsenistä.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.