Pekka Särkiön suunnittelema kenttäpiispan vaakuna pääsi käyttöön ensimmäistä kertaa viime joulun aikaan, kun hän lähetti jouluterveisensä yhteistyötahoille. Vaakuna on toistaiseksi käytössä lähinnä kirjepohjissa.
Kenttäpiispan heraldiikkaharrastus juontaa juurensa 2000-luvun alkuun.
– Olen ollut mukana kirkkohallituksen vaakunatyöryhmässä, joka valmisteli lainmuutosta kirkollisista sineteistä ja vaakunoista. Eduskunta hyväksyi viime kesänä lain kirkollisista vaakunoista, jossa muun muassa säädetään piispojen virkavaakunoista ja siitä, että seurakunnalla voi olla vaakuna.
Särkiön suunnittelemia seurakuntavaakunoita on otettu käyttöön Valkeakoskella, Sääksmäellä, Asikkalassa, Keski-Lahdessa ja Sahalahdella.
Särkiö on suunnitellut kenttäpiispan vaakunan yhdessä heraldikko Harri Rantasen kanssa. Rantanen on piirtänyt valmiiksi ja viimeistellyt vaakunan Särkiön luonnoksen pohjalta. Vaakunan käyttöön kenttäpiispalla on esimiehen lupa.
– Olen asiasta sopinut puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kanssa ja varmistanut heraldisen sopivuuden pääesikunnan heraldikolta, Särkiö kertoo.
Kenttäpiispan vaakuna liittyy väljästi hiippakuntapiispojen vaakunakäytäntöön.
– Ei liene ongelmatonta, eikä tarpeenkaan liittää kenttäpiispan vaakunaa piispojen virkavaakunoita koskevaan lakiin, siksi se on luonteeltaan epävirallinen, Särkiö sanoo.
Kenttäpiispa toimii hallinnollisesti Puolustusvoimien alaisuudessa. Sillä on omia heraldisia tunnuksiaan, mutta Särkiön mielestä kenttäpiispan tunnus liittyy kuitenkin enemmän kirkolliseen perinteeseen.
– Vaakunassa on Puolustusvoimien kirkollisen työn heraldinen tunnus samaan tapaan kuin piispojen vaakunoissa on hiippakunnan vaakuna. Lisäksi siihen on liitetty kenttäpiispan viran tunnus risti sekä stola papin viran merkkinä.
Kysymykseen siitä, siirtyykö vaakuna aikanaan kenttäpiispan seuraajalle, Särkiö toteaa:
– Ilman muuta siihen on mahdollisuus. Tämä on virkaan liittyvä vaakuna, kuten piispojenkin vaakunat, ei siis henkilökohtainen vaakuna.